|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 16
[1] Ks. Kalevalan uudesta painosta 17 ja vanhasta painosta 18 runoa.
T�t� t�rke�� velvollisuutta ei ole Suomessakaan per�ti laiminly�ty. Aika
ajoittain on kirjallisuutemmeki tuotteita otettu tutkintoon ja saatettu
ilmiin, ehk� suurin osa niist� viel� odottaa likemp�� tarkastusta ja
t�ydellisemp�� esityst�. Tarpeellisia esit�it� l�ytyy kuitenki, joiden
johdolla ei ole vaikia k�yd� k�sin yleisemp��n ty�h�n Suomen
kirjallisuuden kirjavalla kedolla. Jotkut niist� ovat tavallansa sangen
valaisevat, muutamat taas niin painavasta arvosta, ett� niiden kaipaus
miltei est�isi tahi v�hint�ki my�hist�isi pitk��n aikaan varsinaisen
historian yrityksen kotimaamme kirjallisuudesta. N�in ollessa on n�ist�
esit�ist�, jotka voidaan jakaa kahteen erilajiin: *apuihin* ja
*luetteloihin*, suurimmalla kiitoksella puhuttava. N�it� paitse, saadaan
Suomen kirjallisuuden tuotteista *osoituksia* ja *tietoja* monista
muistaki kirjoista, niinkuin esm. Suomen muistettavain miesten
el�m�kerroista, tieteellisten ja muiden seurain vuosikertomuksista,
sanomalehdist� j. n. e., joiden arvo kirjallishistoriallisessa suhteessa
ei my�sk��n ole unohdettava.
Kirjallishistoriallinen toimi ei ole Suomessa vanha. T�ydellisyyden
vuoksi seuraa t�ss� kuitenkin yleinen silm�il� mainitussa
tarkoituksessa, alkaen Suomen kansan h�m�r�st� muinaisuudesta ja
p��ttyen nykyaikaan. -- Ne kirjoitukset, jotka *suorastaan* ovat
kirjallishistoriallisia, eli joista saadaan *laviampia tietoja* Suomen
kirjallishistorialle, merkit��n erityisesti omalla nimell�ns� sivujen
alapuolella.
* * * * *
1. Suomen kansan muinas-ajasta ei ole mink��nlaista silloin kirjoitettua
muistomerkki� odottaminen. Esivanhempamme eiv�t tunteneet
kirjoitustaitoa, ehk� heill� n�kyy siihen olleen joku vaillinainen alku.
T�m� voidaan p��tt�� siit�, ett� kieless�mme l�ytyy perijuureltansa
suomalaisia sanoja, joilla nykyaikana merkit��n kirjallisia asioita ja
toimituksia, niinkuin esm. *kirja*, *kirjoittaa* j. n. e. T�mm�iset
sanat, niinkuin my�s esm. *saarna* ja *runo*, ovat antaneet suomenkielen
tuntijoille arveluja, mist� ne ovat kotoper�isin; niit� on koetettu
johtaa sek� omasta, ett� muistakin kielist�, niinkuin esm. hepreasta,
kreikasta, islannista ja ven�j�st�ki[1]. Syit� l�ytyy pit�� niit� Suomen
kansan omina.
[1] Ks. esm. P. Juustenin Ajantietoa (= Chronicon) (Porthan), s. 67, 68;
niinmy�s Porthanin historiaa Yliopiston kirjastosta, s. 3;
v�it�skirjoitusta: Historiola concium sacrarum fennicarum (Tulindberg),
s. 2. 1781. -- Joh. Ihren glossariumissa puhutaan sanasta *runa*, josta
saadaan valoa suomalaiselleki sanalle *runo*.
Mutta vaikka Suomen kansa ei tuntenut entis-aikanansa kirjoitustaitoa,
on se kuitenki muiston kautta s�ilytt�nyt runossa ja sadussa paraimmat
mielipitonsa ja merkillisimm�t asiansa muinaisuudesta. Is�nmaanrakkaus
on pelastanut ne unohduksesta, ja sill� tavoin on Suomen kansallaki
muinaskirjallisuus.
* * * * *
2. Vasta kristillisyyden seurassa siirtyi kirjoituksen hy�dyllinen taito
Suomeen, ja on siit� ajasta ei ainoastaan pysynyt, vaan my�s levinnyt ja
vaurastunut rajaimme sis�ll�. Tunnettu on sen tulleen t�nne keskiajalla.
Niinkuin muissakin Europan maissa, harjoitettiin Suomessaki sin�
aikakautena oppia ja kirjoitusta luostareissa. Turku, Naantaali ja
etenki Rauma ovat t�m�n suhteen muistettavat. Maamme ensim�iset
kirjamiehet olivat munkit ja papit. Heid�n kirjallinen toimensa ja
ansionsa ei kuitenkaan ole suuren suuri, eik� siit� paljo tiedet�.
Ruumisten p��kallotkin ovat luostareimme paikoilta kadonneet. Niist� ei
ole vahinkoa, kunhan vaan edes se, mit� niiden sis�st� el�m�ss� l�hti,
olisi s�ilynyt. Mutta tulipalot ja vihollisten kauhiat menetykset ovat
t�m�n suhteen tehneet suuria h�vityksi� Suomessa melkein joka
vuosisatana. Ei my�sk��n se muuten jaloja kiitetty Ruotsin ja Suomen
kuningas 1:n Kustaa s��liv�ll� k�dell� kohdellut paavin ajan
kirjallisiakaan muistoja valtakunnassansa. Tallella on kuitenki t�st�
ajasta yht� ja toista, niinkuin esm. Suomessa k�ytetty latinainen
messukirja (pain. 1448), Palmsk�ldin palanen (= fragment) j. m. Eritt�in
mainittakoon t�ss� sen aikanen mustakirja, joka tietysti on ensim�inen
kirjallinen ker�ys Suomessa historiallisesta arvosta. Papit kun
halusivat voimassa pit�� maallisia etujansa ja oikeuksiansa, panivat
t�h�n kirjaan k�tk��n ja muistoon kaikellaisia Suomen kirkkoa ja valtaa
koskevia paavillisia, pispallisia ja hallinnollisia kuulutuksia,
julistuksia ja muita kirjeit� (v:sta 1229 veteen 1513). T�m�n
niinkutsutun Turun tuomiokirkon mustankirjan tarkoitus oli siis
p�invastainen samannimisi� kirjoja nykyaikana.
Previous Page
| Next Page
|
|