|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 15
Elk��n kukaan v��rin ymm�rt�k�, mit� edell� on sanottu. Vapaus on
ensinkin ei vallattomuus. Se on s��nn�llinen ja laillinen j�rjestys,
jonka se antaa itsellens�. Siksi toiseksi: vaikka vapaa kirjallisuus on
sivistyksen ja valistuksen tukevin kannattaja ja voimallisin edist�j�,
ei se kuitenkaan est� kansojakaan kuolemasta. Maailmanhistorian suuri
kirja on kaikille avoinna, ja sen opettavaisista lehdist� n�kee
jokainen, ett� kun kansat ovat t�ytt�neet kutsumuksensa, soi heid�nki
hautauskellonsa maapiirin avaralla kalmistolla. Mutta mit� kansat ovat
matkaansaattaneet ja toimittaneet, ei huku ihmiskunnalta: "heid�n
olentonsa paraimmat hedelm�t -- kaikki mit� totta, kaunista ja hyv��
ovat ajatelleet, tehneet ja aikoneet, j�� heid�n j�lkeens� it�viksi
siemeniksi t�ydellisemp�in kasvuin nousulle"[1]. N�m�t siemenet ovat
siit� ajasta, jona kirjoituksen taito keksittiin, olleet ja ovat
vastaki, niin kauvan kuin sama taito kunnossa pysyy, paraimmassa
s�ilyss� kirjallisuuden hedelm�llisiss� taimilavoissa. Sielt� ne
nousevat oraalle, kasvavat, kukoistavat ja kantavat uusia hedelmi�
ajasta aikaan, suvusta sukuun, kansasta kansaan. Paraimman ja kalliimman
perinn�n, jonka siis suvut ja kansat voivat j�lkeisillens� antaa, on
heid�n kirjallisuutensa.
[1] Ks. N. Ignellin Ihmisellisen edistyksen historiaa (Menskliga
utvecklingens historia). Tukholmi 1857, 2:n osa s 356.
Jos kysyt��n, sopivatko edell� olevat lauseet k�ytt�� Suomen
kirjallisuuteen, niin siihen on vastaus osittain my�nt�v�, osittain
kielt�v�. Miten kumpaisessaki suhteessa, j�� t�ss� likemm�lt�
selitt�m�tt�. Suomen kansan koko olo ja el�m� on ollut ja on viel�ki
niin erilainen ja monimutkainen useista muista kansoista, ett�
kirjallisuudellekin on siit� ollut suuria haittoja ja pahoja vastuksia.
Mutta jos kysyt��n, onko Suomen kirjallisuudella yleisesti sama ymm�rrys
ja tarkoitus kun muidenki kansain, niin siihen k�y suoraan vastaaminen:
on p��-asiallisesti. Siit� viel� t�ss� jaksossa muutama sana.
Suomen kirjallisuuden kasvut eiv�t ole laveimmassakaan merkityksess�ns�
suurilukuiset; ne eiv�t sis�llisen arvonsakaan puolesta kannata
kaikenpuoleista vertausta monen toisen kansan kirjallistuotteiden
rinnalla. Mutta joskoki kirjallisuutemme taivahalta neron t�hti�
v�l�ht�� harvinaisina pohjantulina silloin t�ll�in ja sielt� t��lt�,
niin harvinaisia ne ovat muuallaki: "ainoasti vissi m��r� neroa on
kaiken ihmissuvun tarpeeksi pantu takavarikkoon, josta sit� l�hetet��n
v�h�isi� anteita maailman laveutta kiert�m��n sinne t�nne johunkuhun
pikkuseen nurkkaan -- niin hienoissa s�teiss� ja niin hirmuisen pitkill�
matkoilla toisistansa, ett� ihmetelt�v� on, kuinka ne riittyv�t niin
monien suurien ja kansarikasten valtakuntain tarpeeksi"[1]. T�st�
takavarikosta on Suomiki saanut tarpeellisen osansa, kun vaan Suomen
kansa aina osaisi ja ymm�rt�isi sille antaa sen lemmen ja kunnian, jonka
se ansaitsee.
[1] Ks. nerosta Pohjassa Turun ruotsinkielisiss� sanomissa, 1798
vuosikerrassa, 33 n:ssa.
Mutta sanottakoon Suomen kirjallisuutta k�yh�ksi ja v�h�-arvoiseksi.
Olkoon puhdas kansallinen osa siit� suuremmaksi osaksi k��nn�ksi� ja
mukailemia. Sen tuotteissa yleisesti, semmoisina kun ne ovat suomalaisen
hengen viljelyksest� syntyneet ja nykyiseen aikaan s�ilyneet, l�ytyy
jokaiselle kotimaan yst�v�lle ja sen omituisen sivistyksen harrastajalle
paljo hyv�� k�tkettyn�. Niiden kautta puhuvat esivanhempamme nykyisille
ja tuleville suvuille Suomessa. Niist� n�hd��n heid�n ty�ns� ja
toimensa, heid�n vaivansa ja k�rsimyksens�, heid�n tietonsa ja taitonsa,
heid�n hankkeensa ja aivotuksensa, heid�n uskonsa ja toivonsa. Niiden
kautta on sivistys saanut omituisen siansa Pohjassa. Niist� k�y
vastaamme oma kotimaallinen henki, joskoki ne kaikki eiv�t puhu oman
kansamme kielt�. Niiden joukossa l�ytyy semmoisiaki kauniita ja kalliita
tekoja, joiden omistamisen kuka kansa tahansa katsoisi kunniaksensa.
Ruotsalaiset ovat my�s tahtoneet omistaa niist� paraimmat osat heid�n
kielell�ns�. Suomen kirjallishistorioitsijan velvollisuus on anastaa ne
Suomen kansalle takasin. -- Sanalla sanottu: Suomen kirjallisuuden
tuotteet ovat ne siemenet, joista uusi itu on muodostuva ja uusi kasvu
nouseva. Niill� ei ole maailmanhistoriallista merkityst�, vaan niill� on
sit� korkiampi arvo Suomen kansan sivistyksess� ja sen edistyksess�. Ne
ansaitsevat sent�hden historiansa yht� hyv�sti kun rikkaimpien ja
voimallisempien kansain kirjalliset teokset.
4:ksi Suomen Kirjallishistorian esity�t.
Edellisest� on selv� kirjallisuudessa el�v�n lakastumattoman
kasvinvoiman, niin kansallisessa kuin ihmiskunnallisessa katsannossa.
Mutta kirjallisuuden vaikutus on sattumoinen, sen tuotteet ovat el�m�ss�
ep�vakaisuuden py�riv�ll� kannalla, ne voivat j��d� suuremmassa eli
v�hemm�ss� m��r�ss� unohduksiin, ellei historia tule el�hytt�v�ll�
valollansa her�tt�m��n niit� muistoon. T�m� my�s tapahtuu v�lemmin eli
my�hemmin kussaki maassa ja kansassa, sill� historian valvova silm� ei
heit� mit�k��n ansiollista ja arvollista katsomatta ja ilmisaattamatta.
Tutkinto laskaikse nykyaikana kuolleiden tuhatvuotisiin kammioihinki
tietoa hakemaan, niinkuin W�in�m�inen teki Wipusen vatsaan, kun puuttui
veneen teenn�ss� kolme sanaa[1]. Muiston temppelin rakennus j�isiki
vaillinaiseksi, jos ei historiallinen tiede ker�isi siihen lisi�
jokaisen kansan el�m�st�.
Previous Page
| Next Page
|
|