|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 14
Mutta kirjallisuus ei ole ainoasti el�m�n ja olon kuvastaja; se on my�s
sivistyksen kannattaja ja valistuksen kasvattaja. Se on muinaisuuden,
nykyisyyden ja tulevuuden yhdist�j�; katkiamattomilla kultalangoillansa
sitoo se menneet, nykyiset ja tulevat suvut ja ajat kussaki kansassa ja
koko ihmiskunnassa yhteen. Jos kirjallisuutta ei l�ytyisi, peitt�isi
pimeys kaiken el�m�n ja olon.
Kirjallisuus on my�s vapain ja voimallisin hallitsija maan p��ll�. Se ei
tunne rajoitettuja s��tyj�, ei k�yhyytt�, ei rikkautta, ei ylh�isyytt�,
ei alhaisuutta. Sen aarteet ovat kaikille avoinna. Sen istuimen eteen
kokoutuu ihmisi� kaukaa ja l�helt�. Mink�t�hden? Kukin eri
mielenlaatuansa ja tarvistansa my�ten, mik� oppinsa, mik� tietonsa, mik�
huvituksensa t�hden. Mutta eip� ainoastaan n�iden t�hden.
Kirjallisuudesta saadaan my�s suurimmassa m��r�ss� sit� lepoa ja rauhaa,
sit� toivoa ja riemua, sit� virvoitusta ja vakuutusta, sit� rakkautta ja
sovintoa, joiden haennassa turhaan py�rit��n ulkonaisen el�m�n puuhassa
ja pauhussa. Sent�hden kutsuvat esm. viisaustiet�j�t kirjallista
tointansa paraimmaksi huvitukseksensa ja levoksensa.
Kirjallisuuden temppelin ovella seisoo kirjoitettuna: *sivistys* ja
*valistus*. N�it� t�ytyy jokaisen seurata ihmisen� pysy�ksens�. Ken sit�
ei tee, saa silmillens� paksut pimeyden suomukset, jotka tekev�t
omistajansa enemmin luontokappaleen kuin ihmisen kaltaiseksi. Joka taas
sivistyksen ja valistuksen edistymist� ja levi�mist� vastustaa, h�nen
nimens� merkit��n ylenkatseella historiassa, joka tuomitsee kaikkein
teot.
Kirjallisuus tarvitsee viihtymisellens� ja vaurastumisellensa ulkonaisia
avittajia ja liittolaisia. Semmoisia sill� my�s l�ytyy kaikissa
valtakunnissa, ja kuta sivistyneempi joku kansa on, sit� rikkaammat ja
paremmat n�m�t avittajat ja liittolaiset ovat. P��-asiallisesti ovat ne
seuraavat: tiedelaitokset, joissa kirjallisuuden tieteellist� kuntoa ja
edistyst� hoidetaan; oppilaitokset, joissa sille kasvatetaan yst�vi� ja
viljelij�it�; kirjapainot, joissa sen tuotteita kartutetaan niin
monikertaseen satoon kuin tahdotaan; kirjastot, joissa niit� s�ilytet��n
yleis�n tarvista varten lainaksi; ja kirjakaupat, joissa ne ovat
kaikille tarjona ostoksi. N�iden kaikkein tilasta voidaan p��tt��
kirjallisuuden ja sivistyksen laitaa kussaki maassa. Ne ovat ne viisarit
ajan kellossa, jotka osoittavat, kuinka pitk�lle kuki kansa on
enn�tt�nyt valistuksensa juoksussa. -- Erityist� muistuntoa ei tarvitse
n�iden avittajain ja liittolaisten l�ytyminen Suomessakin. Toinen seikka
on, jos niiden kunto on semmoinen, ett� ne t�ytt�v�t sisim�isen
tarkoituksensa yleisen sivistyksen vaurastumiseksi, jonka n�ytt�minen ei
kuulu t�h�n johdantoon.
Itsest�ns�kin ymm�rret��n se, ettei kaikkia edell�sanotuita lauseita k�y
sovittaminen kaikkein kansain ja maiden kirjallisuuteen, semmoisena kun
se todellisessa olossansa on erivaltakunnissa. Eroitus on kansain ja
maiden v�lill� ulkonaisesti, eroitus sis�llisestikin. Kirjallisuus on
aina seisonut ja on vastaki seisova l�himm�isess� yhdistyksess�
uskonnollisen ja vallallisen el�m�n kanssa kussaki maassa. Muinaisina
aikoina oli t�m� yhdistys sangen orjallinen ja on viel�ki kaikissa
vapauden osattomissa kansoissa. Kun nyt kirkon ja vallan s��nn�t ja lait
ovat ne yleiset rajat, joiden sis�ll� ja suojassa kansain hengen avut ja
luonnon lahjat saavat elatuksensa ja kasvantonsa, niin on helppo
k�sitt��, kuinka painavasta laadusta niiden suhde on kirjallisuuteen. Se
my�dytet��n heti, ett� kuta vapaammat ne ovat, sit� rikkaampia ja
moninaisempia hedelmi� kantaa kirjallisuus. T�m�n todistaa kokemus joka
paikassa ja kaikkina aikoina. Puhtaalta tieteelliselt� kannalta on t�m�
aivan selv� ja vastaansanomatoin. Vapaan hengen ��rett�m�st� syvyydest�
siki�� ja nousee aina ihania ja voimallisia hedelmi�. Laske sent�hden
kirjallisuuden valtasuonet vapaasti juoksemaan omassa laillisessa
v�yl�ss�ns�, pian olet n�kev�, miten kirkas ja virkist�v� sen puhdas,
sekoittamatoin vesi on. Sen vaikutus on verrattava raittiisen
aamusateesen suven suloisina p�ivin�. Sen voima el�hytt��, valaisee ja
vahvistaa kansan ja hallituksen t�it�, toimia ja aivotuksia. P�in
vastoin ovat asiat siell�, jossa vapautta t�m�n suhteen ei ole. Siell�
on kirjallisuus kituvainen ja eteenp�in rient�vyys vaivaloinen ja
vitkallinen.
Mutta kirjallisuus ei pysy mill�k��n neuvolla ainiaan miss�k��n maassa
kituvassa tilassa. Sana on itsest��n el�v� ja vapaa, josta syyst� sit�
ei voida sulkea vankeuteen. Sanasta syntyy kirjoitus, ja vaikia on
sit�ki kahleisin saada. Kirjoituksista muodostuu kirjallisuus, ja
nouseva sivistys sek� kasvava kansallisuuden tunto poistavat
kirjallisuuden tielt� ulkonaiset esteet. Kirjallisuus voimistuu kaikissa
maissa, joissa elon neste ja ripeys kansan suonissa ei ole kuivettunut.
Niinmuodoin ei sill� ole muita pysyvi� rajoja kuin hengen omat, ja ne
ovat vapaat niinkuin henki itsekin.
Previous Page
| Next Page
|
|