|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 45
N�in h�nen kasvojensa puhuessani k�yv�n yh� kalpeammiksi ja
vakavammiksi, kunnes h�n vihdoin, k�sivarret polvia vasten nojautuneina,
peitti kasvot k�siins�, niin etten saattanut n�hd� muuta, kuin ett�
h�nen huulensa vapisivat ja ett� h�n itki.
Kun olin enn�tt�nyt tohtorin sanoihin, ett� asemani oli kuin
spitaalisen, ja kun lohduttavasti koetin selitt�� h�nelle, ett� Jumala
siis itse oli asettanut esteen meid�n yhtymisellemme ja ett� me
oikeastaan kaiken aikaa, paitsi n�it� kahta viimeist� vuotta, olimme
rakastaneet toisiamme kuin veli ja sisar -- silloin h�n yht�kki�
kiivaasti kohotti p��ns�, niin ett� saatoin katsoa suoraan h�nen
kyyneltyneisiin silmiins�, kiersi k�sivartensa kaulaani ja pakotti minut
polvilleni eteens�.
H�n painoi kiihke�sti p��ni sykkiv�lle rinnalleen, ik��nkuin h�n olisi
tahtonut suojella minua kaikkia niit� vastaan, jotka tahtoivat tehd�
minulle pahaa.
Sitte h�n k�dell��n pyyhk�si tukan otsaltani -- tunsin h�nen kyyneltens�
putoilevan kasvoilleni -- ja h�n toisti uudelleen ja uudelleen,
ik��nkuin h�n olisi ollut suunniltaan, kiihke�n hyv�ilev�sti sanansa,
ettei kukaan maailmassa saisi riist�� minua h�nelt�.
T�m� oli v�syneelle, kidutetulle mielelleni liiaksi; tarttuen molempiin
h�nen k�siins� painoin kasvoni niit� vastaan ja itkin, p��ni h�nen
syliss��n.
Itkuni k�vi yh� kiivaammaksi, kunnes se lopulta kiihtyi ep�toivoisiin,
kouristuksentapaisiin nyyhkytyksiin, joita en en�� voinut hallita ja
jotka varmaankin s�ik�yttiv�t Susannaa; sill� h�n koetti minua
rauhoittaa, kutsuen minua nimelt� ja suudellen minua kuin lasta,
saadakseen minut tyyntym��n.
Itkun tarve oli minussa kuitenkin niin ��ret�n, ettei se en�� ollut
hillitt�viss�.
Kun vihdoinkin aloin rauhoittua, kiersi h�n taasen k�tens� kaulaani
tahtoen t�ten k��nt�� huomioni siihen, mit� h�n aikoi sanoa, kumartui
eteenp�in ja katsoi minua kauan silmiini, somissa, liikutetuissa
kasvoissaan syd�mellisen rukoileva, mutta samalla lujatahtoinen ilme.
Minun t�ytyi uskoa -- h�n vihdoin vakuutti heitt�en p��ns� taaksep�in
tavalla, joka aina antoi h�nen sanoilleen suuremman ponnen -- ett� h�n
mit� meihin molempiin tuli, paljoa paremmin kuin kukaan l��k�ri tiesi
Jumalan tahdon, ja ainoastaan H�nen tahtoaan tuli meid�n t�ss� asiassa
kuunnella, eik� mink��n l��k�rin ihmisviisautta. Min� olinkin monessa
suhteessa niin perin lapsellinen, ett� minulle saattoi uskotella
melkeinp� mit� tahansa.
Sellaiset ihmiset kuin tohtori, h�n v�itti, eiv�t rakkaudesta mit��n
ymm�rt�neet. Jos min� olisin ollut terve ja iloinen, olisi varmaankin
Jumalan tahto ollut, ett� h�n jakaisi kaiken hyv�n minun kanssani --
lienee kai sitte my�s Jumalan tahto, ett� h�n samalla rakkaudella saisi
jakaa my�skin suruni ja sairautenikin. Mutta juuri t�ss� suhteessa
tohtori -- h�nen suuttumuksensa tohtoriin n�ht�v�sti kasvoi mit� enemm�n
h�n h�nt� ajatteli -- oli toista mielt� Jumalan kanssa.
Sit�paitsi h�n varmasti uskoi -- h�nen ��nens� k�vi t�t� sanoessaan niin
ihmeen syd�melliseksi ja lempe�ksi, aleten melkeinp� kuiskaukseksi --
ett� meid�n rakkautemme oli minulle parempi parannuskeino, kuin ikin�
mik��n l��k�rin keksim�. Kaikessa tapauksessa h�n tunsi, ett� h�n itse
joutuisi sek� sairaaksi ett� ihan ep�toivon valtaan, jos min� en h�nt�
en��n rakastaisi, sill� sit�h�n me olimme tehneet aina pienest� pit�en
ja siksi olikin nyt liian my�h�ist� koettaa meit� erottaa.
Yksi asia oli my�skin nyt p��tett�v� -- t�t� sanoessaan saivat h�nen
kasvonsa tuon lujan taipumattoman ilmeen, joka muistutti h�nen is��ns�
-- ett� t�st� oli mahdollisimman pian ilmoitettava h�nen is�lleen.
Molempien meid�n t�hden ei sit� en�� saisi salassa pit��. H�nen is�ns�
piti h�nest� niin paljon, ja pahimmassa tapauksessa h�n vakavasti tahtoi
sanoa is�lleen, ettei siit� mit��n hy�ty� koituisi h�nelle enemp�� kuin
kenellek��n toiselle -- h�n tarkoitti �iti�ns� -- jos he koettaisivat
l��k�rin avulla riist�� minut h�nelt�.
Mist��n sisaren ja veljen v�lisest� rakkaudesta, kuten h�n halveksivan
ivallisesti sanoi, h�n ei tahtonut kuulla puhuttavankaan; ja ik��nkuin
tehd�kseen tyhj�ksi koko ajatuksen h�n, nousten suoraksi eteeni ja
hartaasti katsoen minua silmiini, pyysi minua suutelemaan h�nt� sen
asian vakuudeksi, ett� kaikesta ja kaikista huolimatta aina pysyisimme
uskollisina kihlautuneina, vaikka min� en koskaan tulisikaan niin
terveeksi, ett� kerran t��ll� maan p��ll� voisimme menn� naimisiin.
Previous Page
| Next Page
|
|