Kullankaivajat ja indiaanit by Mayne Reid


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 9



Nelj�s luku.

El ojo de agua.


Seuraavana p�iv�n� niin pian kuin aamurusko alkoi valaista sinist�
taivasta, n�kiv�t ne villit el�imet, jotka asustelivat Salaper�isell�
vuorella, jalkojensa juurella n�ytelm�n, jota eiv�t viel� koskaan olleet
havainneet t�ll� yksin�isell� paikalla. Ensi kertaa n�et vaunut tai
jotkin sentapaiset ajoneuvot olivat seisahtuneet n�itten kallioitten
l�heisyyteen.

Ainoat valkoiset miehet, jotka joskus ennen olivat k�yneet siell�,
olivat mets�st�ji� tai yksin�isi� kullanetsij�it�, ja n�m�kin olivat
harvoin ilmestyneet. Punaihoiset, eritt�inkin apakit pys�htyiv�t siell�
mielell��n, sill� j�rvi oli melkein heid�n tiens� ��rell�, kun tekiv�t
hy�kk�yksi��n Horcasitas-joen rantoja pitkin.

Meksikolaiset, jotka edellisen� iltana oli l�hetetty tutkimaan seutuja,
olivat tosin l�yt�neet lukuisia, vaan aikaisempia indiaanein j�lki�,
mutta eiv�t vereksi�, jotka olisivat todellista pelkoa aiheuttaneet. Tuo
valkea hiekka, joka ik��nkuin hopeavy� ymp�r�i j�rven, ei kantanut muita
j�lki� kuin niitten mets�nel�inten, jotka olivat tulleet sinne janoansa
sammuttamaan.

Kullankaivajat olivat siis pystytt�neet leirins� kaikessa
turvallisuudessa, kumminkaan eiv�t j�tt�neet tekem�tt� niit�
varokeinoja, jotka ovat tarpeellisia er�maassa. Don Estevan oli ollut
liian moneen sotaretkeen osallisena menetell�kseen mill��n tavalla
ep�viisaasti. Nuo kuusi vankkuria, jotka asetettiin per�tysten
kokoonkiinnitetyin aisoin, muodostivat munapy�re�n _korral_'in eli
tarpeeksi avaran alan antaaksensa tilaa matkueelle. Jos heid�n p��llens�
hy�k�tt�isiin, olisi helppo vahvistaa varustusta pakkilaatikoilla ja
muilla muassa olevilla matkatavaroilla.

Mit� hevosiin ja muihin el�imiin tulee, olivat ne liekaan pantuina
p��stetty laitumelle korralin ulkopuolelle. Edellisten p�ivien
rasitusten per�st� ei niill� arveltu olevan v�hint�k��n halua j�tt�m��n
n�it� mehevi� ruokamaita.

Tulet, jotka olivat sytytetyt edellisen� iltana, olivat sammuneet. Niit�
ei oltu hoidettu. Mit� apua olisi siit� ollutkaan. Kes�ll�h�n ei ole
mit��n kylm�� pel�tt�v�n�. Mutta kullankaivajien vaimot sytyttiv�t tulet
uudelleen varhain aamusella valmistaaksensa aamuruokaa.

Pedro Vicente nousi y�tiloiltaan ennen kaikkia muita, mutta ei
ottaakseen osaa n�ihin ky�kkipuuhiin, joita gambusinona ja retkikunnan
johtajana syv�sti halveksi. H�nen nousuunsa n�in varhain oli
kahdenlaiset syyt, joita ei pit�nyt soveliaina ilmaista kenellek��n. H�n
oli ainoastaan sanonut tavalliselle mets�styskumppanilleen, Henry
Tresillianille, ett� aikoi kiivet� vuorelle p�iv�n valetessa etsi�kseen
lintuja ja muita mets�n otuksia.

Gambusino, joka oli taitava mets�mies, oli jo retken alussa luvannut
varustaa matkueen vereksell� lihalla, mutta ei ollut viel� p��ssyt
tilaisuuteen t�ytt�m��n t�t� lupaustansa, sill� se v�h�inen riista,
jonka oli toivonut tapaavansa matkalla, oli kuivuuden vuoksi paennut
muille seuduille. Kadotettu aika oli siis j�lleen voitettava. Pedro
tiesi kokemuksesta, ett� l�ytyi lintuja ja nelijalkaista riistaa
rehev�kasvuisella tasangolla, mist� se vesijakso alkoi, joka t�ytti
j�rven vedell�. H�n oli antanut nuoren englantilaisen tiet��, ett�
siell� tapaisivat sek� lampaita ett� antiloopeja, ehk�p� karhujakin,
mutta aivan varmaan kaikenlaisia kesytt�m�tt�mi� kalkkunoja, joita
meksikolaiset niiden r�ike�n ��nen vuoksi kutsuivat _guajalote_'iksi.

Viel�k� h�n olisi tarvinnut useampia syit� selitt��kseen haluansa
kiivet� vuorelle, ennenkuin kukaan muu olisi sen tehnyt. Henry
Tresillian ei v�hemm�ss�k��n m��r�ss� ep�illyt t�m�n selityksen
todellisuutta. H�n ei edes voinut aavistaakaan, ett� gambusinolla voi
olla toinen viel�kin t�rke�mpi syy. H�n itse oli mets�styksen ja
luonnontieteen suuri ihailija ja suostui ihastuksella seuraamaan Pedroa
t�ll� retkell�. Salaper�inen vuori tarjoaisi h�nelle ep�ilem�tt�
useamman kuin yhden merkillisen n�ht�v�n, joka runsaasti palkitseisi
yl�skiipe�misen vaivan.

Jos sanomme totuuden ja ilmaisemme nuoren englantilaisen salaiset
ajatukset, niin t�ytyy meid�n lis�t�, ett� h�n ryhtyi vuorelle nousuun
sill� tarkoin punnitulla p��t�ksell�, ett� sennorita Gertrudelle toisi
joko jonkun harvinaisen kukan, jonkalaisia t�m� kokoeli, tai jonkun
linnun loistavalla h�yhenpeitolla tai jotain muuta voitonmerkki�, joka
vastalahjaksi tuottaisi h�nelle suloisen hymyilyn kauniin tyt�n
puolelta.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Tue 9th Sep 2025, 9:20