|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 10
Kaikki n�m� yhdistyneet syyt vaikuttivat, ett� Henry Tresillian t�ysiss�
tamineissa eik� suinkaan v�hemmin pirte�n� kuin Pedro, j�tti telttansa
samassa tuokiossa kuin toinen k�mpi ulos siit� vankkurista, jossa oli
y�ns� viett�nyt. Henry oli puettuna englantilaiseen mets�styspukuun,
joka soveltui h�nelle oivallisesti, ja mets�styslaukku hartioilla sek�
kaksipiippuinen pyssy k�dess��n h�n n�ytti enemmin valmistuneelta
ahdistamaan fasaaneja rajoitetulla mets�stysalueella tai mets�kanoja
eurooppalaisella arolla, kuin ett� olisi voinut vastustaa el�imi�, jotka
kenties eiv�t olleet niink��n vaarattomia.
Mit� gambusinoon tuli, oli h�n puettu niinkuin edellisen�kin p�iv�n�
ammattitoveriensa omituiseen pukuun, mutta oli varustanut itsens� oikein
hyv�piippuisella tuliluikulla ja jonkunlaisella pienell� lyhyell�
miekalla, jota t��ll� kutsutaan _machete_ tai joskus _cortante_.
Koska kaikesta jo edellisen� iltana oli sovittu, lausuivat mets�miehet
toisillensa ainoastaan �hyv�n p�iv�n� ja meniv�t sitte hankkimaan
itsellens� v�h�n aamiaista. Kohta ojensi heille muutama kullankaivajan
vaimo kupin suklaata sek� _tortilla enchiladan_, puhutellen heit�
muutamilla yst�v�llisill� sanoilla. He joivat kiireesti suklaansa,
haukkasivat muutaman suunt�yden �sken mainituita maissikakkuja, kuivia
ja kovia kuin nahkaa, mutta v�ltt�m�tt�m�sti kuuluvia kaikkiin
meksikolaisiin aterioihin, sek� hiipiv�t sen per�st� ��nett�min�
korralin ulkopuolelle.
Pedroa vaivasi suurempi malttamattomuus p��st� matkalle, kuin asianlaita
vaatikaan. Aivan varmaan tosin l�ytyi tuolla Salaper�isell� vuorella
h�nen t�h�n saakka yksin�ns� tuntema alkamiskohta siihen aarnioon, jonka
edellisill� tutkimusretkill�ns� oli l�yt�nyt. Mutta aivan n�ht�v�sti
tuotti h�nelle levottomuutta ja sielun h�iri�t� joku toinen ajatus. H�n
oli synkk� ja hajamielinen sek� vaipui ajatuksiinsa ja oli ��neti. Henry
seurasi h�nt� sanaa sanomatta.
Nouseminen Salaper�iselle vuorelle alkoi melkein heti, kun olivat
leirist� l�hteneet. T�m� oli ainoastaan mahdollista kiipe�m�ll� yl�s
uomaa my�ten, jonka oli kovertanut vesi ylh��ll� kukkulalla olevasta
l�hteest�, joka joskus myrskyisin� talvina sai aikaan varsinaisen
vesiputouksen. T�m� oli kuivana vuoden aikana kivisen� juopana,
jonkunlaisena halkeamana kalliossa ja nousi melkein kohtisuoraan
tasangolta huipulle kahden mahdottoman kivimuurin v�litse. Sen keskess�
juoksi puro, joka t�t� nyky� ei ollut muuta kuin vesiviiru.
�Uh! Ennen tahtoisin kiivet� nuoraportaita yl�s!� sanoi Henry.
�Kielt�m�tt� on tuo rahtusen vaivaloista,� vastasi Pedro, �mutta se on
ainoa keino, miten voi p��st� tasangolle.�
�Eik� l�ydy mit��n muuta tiet� toisessa paikassa?�
�Ei v�hint�k��n. Kaikilta muilta puolilta ei vuori ole muuta kuin
��ret�n muuri, jonkunlainen linnoitus, joka on syntynyt jonkun luonnon
oikun kautta, kaikilta tahoilta �kkijyrk�nteitten puolustamana, joiden
p��lle ainoastaan linnut voivat p��st�. Eiv�t edes antiloopitkaan voi
niist� kiivet� ja jos tapaamme sellaisia tuolla ylh��ll�, niin ovat ne
joko siell� syntyneet, tai ovat t�t� tiet� kavunneet sinne.�
�T�m� on todellakin tie vuohille, virkkoi Henry, joka oli huvitettu
siit�, ett� kivet vy�ryiv�t h�nen jalkojensa alla. �On astuttava
puolelle ja toiselle ja syrj�kariin ettei vieri takaisin.�
�Varokaa itse�nne, sennorito!�[1] huusi Pedro, kun n�ki, ett�
seuralaisensa varomatta astui py�riville kiville. �Varokaa, pienemm�nkin
kiven vy�ryminen voi saattaa suuremmankin liikkumaan paikoiltansa, ja
jos n�m� kiviharkot vy�ryisiv�t jalkojenne alta, voisivat ne kimmota
alas leiriin saakka ja siell� m�s�ksi murtaa jonkun.�
[1] Nuori herra.
Nuori mies vaaleni, kun ajatteli mit� olisi voinut seurata h�nen
varomattomuudestaan.
�Rauhoittukaa,� sanoi gambusino. �Jos joku onnettomuus olisi tapahtunut,
olisimme kyll� sen kuulleet�.
�Voi, kuinka te minua s�ikytitte,� sanoi Henry. �Mutta teill� on oikein,
pit�� askeleitansa varoa�.
Nousemista jatkettiin siis verkemmin.
Verrattain lyhyen ajan kuluessa, sill� heill� oli tuskin enemm�n kuin
viidensadan jalan korkeus kiivett�v�n� tulivat mets�st�j�t solatien
yl�puolelle ja olivat silloin tasaisella alueella, jossa kasvoi puita.
Previous Page
| Next Page
|
|