Kullankaivajat ja indiaanit by Mayne Reid


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 7

Kun kullankaivajat n�kiv�t vuoren siit� paikasta, johon Pedro oli
pys�htynyt, oli heill� sama ajatus kuin Robert Tresillianillakin. He
luulivat, ett� oppaansa erehtyi, kun kahdeksikymmeneksi peninkulmaksi
arvosteli j�lell� olevaa matkaa. Miehet, jotka kuten kullankaivajat
viett�v�t el�m�ns� maan alla, tai kuten merimiehet vesill�, ovat hyvin
huonoja arvostelemaan kaikkea mit� tapahtuu maan pinnalla. Mutta ne,
jotka johtivat matkuetta, muulin ajajat ja muut, tiesiv�t aivan hyvin,
ettei gambusino heit� pett�nyt.

Kaikki tulivat kohta samaan johtop��t�kseen. Kun olivat tunnin verran
matkailleet, eiv�t he arvelleet tulleensa vuorta l�hemm�ksi ja toisen
tunnin kuluttua v�limatka tuskin n�kyi v�hentyneen.

P�iv� ei ollut viel� lopussa, kun he tulivat niin l�helle vuorta, ett�
selv�sti voivat huomata kaikki sen yksityiskohdat ja tarkoin eroittaa
sen ulkopiirteet.

T�m� vuori esiytyy silmien eteen ��rett�m�n suurena katafalkkina; se on
muodoltansa pitkulainen, mutta huippu ei kule yhten� ainoana suorana
viivana, sill� tuota vaakasuoraa viivaa katkoo alituisesti puut, joitten
varjokuvat kohoten milloin ylemm�s, milloin matalammaksi j��den,
kuvastuvat taivaan sinist� taustaa vasten. Merkillist� kyll� n�ytt�� se
olevan leve�mpi huipusta kuin juurelta. Sen ulkoasu ei tarjoo mit��n
synkk��, koska nuo lukemattomat rotkot sen sivuilla ovat peitetyt
vihreydell�, miss� vaan k�mmenenk��n ala maata on antanut kasvien
juurille tilaa.

Salaper�inen vuori sijaitsee melkein pohjoisesta etel��n. Se on
v�hilleen nelj� peninkulmaa pitk� ja enemm�n kuin peninkulman levyinen,
jota vastoin sen korkeus on noin viisi sataa jalkaa. Se on tosin
v�h�inen korkeus vuorelle, mutta tarpeeksi korkeutta on sill� kumminkin
ett� saa kunnian kantaa vuoren nime� n�ill� ��rett�mill�, avaroilla
autioilla, joilla ei ole kilpailijana mik��n _sierra_ eik� edes
mink��nlaista vaaraa, ja joilla se kohoaa aivan yksin�isen�, eksyneen�
ja ik��nkuin _kadotettuna_ er�aavikon keskelle.

-- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- --

�Mill� puolella sijaitsee j�rvi, sennor Vicente?� kysyi Robert
Tresillian, joka aina pysyi matkueen etup��ss� don Estevanin ja
gambusinon rinnalla. �Etel�isell�, vastasi viimeksi mainittu, �ja se on
meille onneksi, sill� muuten olisi meill� v�hint�in kymmenen peninkulmaa
j�lell�.�

�Mitenk�! Min� luulin, ett� koko vuori ei ollut nelj�� peninkulmaa
pitempi.�

�Se on totta, sennor, mutta ala, joka ymp�r�i sit�, on peitetty
kalliolohkareilla, joitten yli emme voisi ajaa vaunujamme. Min� otaksun,
ett� n�m� lohkareet ovat pudonneet alas vuoren huipulta, mutta en ole
koskaan voinut ymm�rt��, miten ne olisivat voineet vy�ry� satoja metri�
vuoren juurta ulommaksi. Ja kumminkin olen kaiken elinaikani tutkinut
vuoria, ennenkuin rupesin t�t� eritt�in tutkimaan.�

�Ja teill� on ollut hyv�t edut tutkimuksistanne,� vastasi nopeasti don
Estevan. �Mutta j�tt�k��mme nyt geoloogiset tuumailut sikseen. Min� olen
hyvin levoton toisesta asiasta.�

�Mist� asiasta?� kys�si Tresillian.

�Olen kuullut, ett� indiaanit v�list� k�yv�t t�ll� vuorella. Ajatelkaas,
jos kohtaisimme heit� t��ll�?�

�Se ei ole ensink��n mahdotonta,� mumisi gambusino.

�Vaikka minulla on kiikari,� jatkoi don Estevan, �en voi n�hd� mit��n
merkki� siin� suhteessa, mutta me n�emme vuoren ainoastaan toiselta
puolelta, kuka tiet��, mit� voipi k�tkeyty� sen toisella puolella. Pit��
edellytt�� kaikkea, viel�p� kovaa onneakin. Ehdotukseni on siis, ett�
ne, joilla on paraimmat hevoset, l�htev�t tutkimusretkelle saadaksensa
selvyytt� t�ss� asiassa. Jos tuolla takana l�ytyisi punaihoisia
suuremmissa m��rin, niin voisimme ainakin puolustaa itse�mme
rakentamalla _korral_'in.�

Don Estevan oli vanha sotilas, ja ennenkuin h�n alkoi toimia aarnioitten
kanssa, h�n oli tehnyt enemm�n kuin yhden sotaretken noita kolmea suurta
indiaaniheimoa, comanchia, apakeja ja navajeja vastaan. Gambusino ei
sent�hden vastustanutkaan h�nen ehdotustaan H�n hyv�ksyi sen kaikin
puolin ja tarjoutui tutkijakunnan seuraan. H�nen seuralaisikseen
m��r�ttiin puoli tusinaa urhoollisia miehi�, joitten hevosilla viel� oli
tarpeeksi voimaa voidaksensa p��st� indiaanien k�sist�, jos heit�
ajettaisiin takaa.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Mon 8th Sep 2025, 18:47