Kullankaivajat ja indiaanit by Mayne Reid


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 54

Ja niin �kki� kuin ruutir�j�hdys, valaisi s�hk�valovirta parin sekunnin
ajan kokonaisen kolmikulman tasankoa.

Sopivampaa hetke� ei olisi voinut valita.

Henry n�ytt�ytyi �kki� is�lle ja yst�ville ik��nkuin tulen leimauksessa.
Krusaderin sel�ss� lensi h�n matkalla Arispeen.

[Kuva: Henry n�ytt�ytyi �kki� is�lle ja yst�ville ik��nkuin tulen
leimauksessa.]

Se valon s�de, joka oli heitetty aavikon yli, kesti, niinkuin olemme
sanoneet, ainoastaan pari sekuntia. Sen per�st� oli kaikki taas pimeyden
peitossa.

Jos indiaanit olisivatkin huomanneet jotain, niin ei heill� olisi ollut
aikaa ottamaan selv�� siit�, kun valo heid�n mielest��n ei voinut olla
muuta kuin selitt�m�t�n luonnon ilmi�. Ja niinkuin muuten tied�mme, oli
s�hk�valo ohjattukin vuoren silt� puolelta, joka ei ollut heid�n
leiriins� p�in.

Mutta t�m� s�de oli ollut kyll�ksi rauhoittamaan ratsastajan is�� ja
yst�vi�.

�Pelastunut! Henry on pelastunut!� sanoi gambusino. �T�ll� kertaa on
h�nell� kaikki valtit k�dess��n ja siisp� meill�kin.�

Sin� y�n� ei nukuttu vuorella. Jokainen piiritetyist� rupesi tekem��n
kaikenmoisia arveluita.

Oli puolinainen varmuus vaan, pelastuisiko Henry Tresillian. Varmuus ei
viel� ollut t�ydellinen.

H�n oli tosin l�htenyt -- saapuisiko my�s yht� onnellisesti Arispeen?

N�it� kysymyksi� tehtiin vuorella sellaisella sitkeydell� n�kem��n
kaiken synkk�n�, joka on omituista ep�toivon partaalla oleville
ihmisille.

Vankeuden tai pelastuksen mahdollisuudesta keskusteltiin my�s
p��llik�iden kesken.

Don Estevan tuli vasten tahtoansa h�milleen Gertrudeen kyynelist�.
Henryn l�ht� oli kokonaan tehnyt lopun tyt�n rohkeudesta.

Robert Tresillian koetteli suurella vaivalla n�ytt�� levolliselta, mutta
oli hirveimm�n tuskan vallassa, vaikka ulkomuodoltaan n�yttikin niin
kylm�lt�.

Gambusino oli ainoa, joka piti selv�n ihmisj�rjen puolta.

�Sennores,� sanoi h�n, �meill� on t�ysi syy toivoa enemm�n kuin koskaan
ennen. Don Henry rient�� Arispea kohden, h�n ei tapaa tiell�ns� niit�
villej�, jotka ovat ohjanneet matkansa Horcasitaalle. Siis ei h�nell�
ole mit��n pelk��mist� ihmisist�. Pelk�isik� n�lk�� tai janoa? Eik�
h�nell� ole ruokaa ja vett� viideksi p�iv�ksi? Kuulkaa! Kun h�n tulee
Arispeen, tapaa h�n siell� eversti Requennesin. Seitsem�n p�iv�n per�st�
on eversti oleva t��ll� rykmenttins� kanssa. On siis vaan kahdentoista
p�iv�n k�rsiv�llisyys tarpeen. Ja sitte,� lis�si h�n asettaen sanansa
enemm�n Robert Tresillianille, �emme ole kuulleet v�hint�k��n ��nt�,
joka voisi tehd� meid�t levottomiksi, ja niinkuin tied�tte, eiv�t
kojoteerot koskaan vangitse ulvomatta kauheata ulvontaansa. Min�
vakuutan, ett� kaikki hyv�t enteet ovat meid�n puolellamme.�

�Te uskotte siis, ett� Henry on pelastunut,� mutisi Gertrudes.

�Sennorita,� vastasi gambusino, �min� en ainoastaan sit� usko, min�
voisin sen vannoa.�

Ihmisilt�, joita kohtalo on koetellut, ei koskaan puutu vastav�itteit�.
Jos Henry p��sisikin tuoreena ja terveen� Arispeen, kuka voisi vastata
h�nen l�hetyksens� menestymisest�?

Voisihan eversti Requennes olla Arispesta poikessa. Niin, kuka voi niin
varmaan tiet��, eik� h�n, saatuaan vihi� indiaanein tuumista
Horcasitasta vastaan, juuri nyt ollut retkell� ehk�ist�kseen n�iden
aikeita?

�Ja jos niinkin olisi,� intti gambusino, joka ei koskaan j��nyt
vastauksen velkaan, �ei kaupunkia j�tet� niink��n ilman varustusv�ke�,
kun se sijaitsee aavikon rajalla. Min� tied�n hyvin hyv�sti, ett�
Arispessa meid�n l�htiess�mme puhuttiin Yakvis-indiaanein kapinasta
Gayamassa. Mit�s sitte? Jos kohta eversti Requennes on alkanutkin
sotaretken heit� vastaan, niin onhan meill� Arispen asukkaat ja
_peonit_[1] ymp�rist�ss� olevissa hasiendoissa.[2] Enk� ole itse omilla
korvillani kuullut sanottavan, ett� don Romero, sennora Villannevan
veli, voi asettaa kolmesataa peonia ja puolustaa itse��n hasiendassaan
indiaanein mahdollisia hy�kk�yksi� vastaan?�

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Mon 22nd Dec 2025, 7:27