|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 53
Nyt oli h�nell� tarpeen saada k�siins� hevonen, antaa tuon �lykk��n
el�imen tiet��, ett� h�n oli l�heisyydess� ja etsi sit�
yksin�isyydess��n.
Kun h�n kerran oli p��ssyt sen selk��n, tekisi h�n kierroksen
v�ltt��kseen indiaanein leiri� ja katoaisi salaman tavoin Arispeen p�in.
Henryn n�in poistuessa selitti insin��ri, ett� h�n, jos niin tarvittiin,
voisi valaista tasangon, jossa Henry vaelsi, kokonaisen peninkulman
laajuudelta.
Gambusino pani �kki� k�tens� h�nen k�sivarrellensa.
�Varokaa kaiken mokomin sit�. Tuo odottamaton valo voisi pikemmin
ilmaista kuin auttaa h�nt� nykyhetken�. �lk��mme tehk� mit��n, joka
voisi her�tt�� apakien valppautta, ennenkuin Henry on niin kaukana,
etteiv�t n�m� h�nt� voisi tavoittaa.�
Kaikki n�m� rohkeat miehet pid�ttiv�t hengityst��n voidakseen paremmin
kuunnella, mutta ei mit��n ��nt� tavoittanut heid�n korvansa.
�Sennores,� sanoi gambusino, �t�m� hiljaisuus todistaa, ettei don Henry
t�ll� hetkell� ole miss��n vaarassa.�
Vihellys, vieno kuin heng�hdys, mutta Henryn omituisella tavalla
v�r�hdytelty, tapasi juuri siin� tuokiossa heid�n korviansa.
�Joko erehdyn suuresti,� sanoi Pedro, �tahi on nuori mies antanut merkin
Krusaderille.�
Llanolla ohjasi Henry Tresillian askeleensa l�nteen. Pohjant�hti oli
h�nen oppaansa.
Ehditty��n noin nelj�nsadan metrin p��h�n, oli nuori englantilainen
ajatellut, ett� oli aika tiedon antoon Krusaderille, niinkuin tapansa
ennenkin oli ollut.
Jos hevonen h�nen merkkiins� ei vastaisi, oli suostuttu, ett� Henry
Tresillian kolmen turhan koetuksen per�st� palaisi takaisin, tarttuisi
solmuilla varustettuun nuoraan ja p��sisi yl�s vuoren onkaloon niitten
avulla, jotka h�nt� odottivat.
Mik� onni! Ensimm�isen merkin per�st� kuului h�nen korviinsa nopeasti
juoksevan hevosen kavioitten kopse.
Krusader oli kuullut ja tuntenut vihellyksen, sit� ei voinut ep�ill�.
Ei niin varovasti kuin ensi kerralla antoi Henry Tresillian kuulua uuden
vihellyksen ja muutamien sekuntien per�st� tunsi h�n Krusaderin
l��h�tt�v�n hengityksen kasvojansa vastaan.
Riemuun remahtaen tavattuansa j�lleen herransa pani jalo el�in p��ns�
h�nen olkap��llens� ja nuori mies, joka tuokioksi unhotti, ett� aika on
kallis, tarttui el�imen p��h�n molemmin k�sin ja suuteli sit�.
Kumpaisetkin tunsivat toisensa. Hevonen ja ratsastaja, molemmat varmoja
toisistansa, olivat valmiit. Henry pisti Krusaderin suuhun suitset,
jotka Pedro, varovasti kyll�, ynn� viltin oli antanut Henryn mukaan, kun
t�m� oli alkamassa laskeutumista. Yhdell� hypp�yksell� oli h�n jalon
el�imens� sel�ss�, joka lensi kuin nuoli eteenp�in. Kyyristyneen�
Krusaderin kaulan ylitse tunsi Henry riemastuksella, miten se h�nt�
kiid�tteli hurjassa vauhdissa, H�nen paisunut rintansa hengitti ilmaa
keuhkojen t�ydelt�.
H�nen is�ns� ja yst�v�ns�, jotka ojensivat ruumistansa ontelon reunan
ylitse, kuuntelivat alituiseen ja kyseliv�t aavikon vienoimpiakin ��ni�,
viel�p� sittenkin kun gambusino oli luopunut ep�ilem�st� seikkailun
menestyst�.
�Teid�n poikanne on jo hevosen sel�ss�, sennor,� sanoi h�n Robert
Tresillianille. �Sen min� voisin vannoa. Kuulkaa, Krusader hirnui ja sen
hirnuminen oli iloinen. Se on merkki siit�, ett� se on j�lleen l�yt�nyt
herransa.�
Robert Tresillian, joka oli liian liikutettu k�sitt��ksens� t�t�,
koetteli viel�, vaikka turhaan, katseillansa tunkea l�pi sen pilkko
pime�n, joka leveni llanon yli.
T�ss� tuokiossa kuiskasi gambusino pari sanaa insin��rille.
Previous Page
| Next Page
|
|