Kullankaivajat ja indiaanit by Mayne Reid


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 5

H�nen hallitsija-arvomerkkins� olisivat tehneet pilaa maailman kaikille
vaakunakirjoille. Ne olivat ehk� aivan ainoita laadultaan koko
maailmassa, ja mik� kummallisinta oli, niitten omistaja ei kantanut
niit� kuvattuna kilpeens�, vaan oli tatueerannut ne omaan ruumiisensa.
Kalkkalok��rme, maalattu tummanpunaisella, p�� ja h�nt� pystyss�, leuvat
ammollaan ja kieli ojossa, ik��nkuin pist��ksens� n�kym�t�nt�
vihollista, kiemurteli kiehkuroitansa h�nen paljaalla vaskenkarvaisella
rinnallaan. Sen py�re�n keh�n sis�ll�, jonka k��rme muodosti, n�htiin
viel� joukko muita samalla lystillisi� ja hirvitt�vi� vertauskuvia.
Inhottava sisilisko ja tiikerikissa olivat jotakuinkin kuvattuja, sek�
vihdoin t�m�n kiehkuran keskell� ja n�kyvimm�ll� paikalla vertauskuva,
joka on tunnettu yli koko maailman: p��kallo ja kaksi ristiin pantua
s��riluuta, k�mpel�sti piirrettyj� liidulla. H�yhent�yht� liehui t�m�n
miehen p��ss�, jonka kasvot olivat yht� raa'at piirteilt��n kuin
vastenmielisetkin.

Tuskin tarvinnee mainita, ett� t�m� oli indiaani. H�n ja h�nen
seuralaisensa kuuluivat heimoon, joka enin kaikista on tullut kuuluksi
villeydest�ns� -- Apachit eli _coyoteerot_, jonka nimen olivat saaneet
henkisen yht�l�isyytens� vuoksi uuden maailman sakaalin, _kojoote_'n
kanssa.

Koska naiset ja lapset olivat kotiin j�tetyt, n�ytti t�m� asianlaita
viittaavan siihen, ett� kojoteerot olivat jollain sotaisella retkell�.
Heid�n varustuksensa ja sotakuvauksensa osoittivat t�t� viel� selvemmin.
He olivat varustetut pyssyill�, pistooleilla ja peitsill�. Olipa viel�
muutamilla revolvereja ja karbiineja oivallisinta lajia, sill� sivistys
on heille ainakin opettanut kaikenmoisia tappotapoja. N�itten lis�ksi
riippui viel� tuo kauhua tuottava skalppiveitsi heid�n vy�st�ns�.

He matkustivat j�rjestetyiss� riveiss� kaksittain, eik�
�indiaanilaisessa linjassa�. On jo aikoja siit� kun indiaanit prerioilla
ja pampailla oppivat arvossa pit�m��n vihollistensa kalpeakasvoisten
k�ytt�m�� sotilaallista j�rjestyst� sek� alkoivat panna sit� k�yt�nt��n
eritt�inkin ratsujoukoissaan. Kaikki kansanheimot ovat ymm�rt�neet
hy�dyksens� k�ytt�� sit� opetusta, jonka valkoihoiset ovat antaneet
heille sotataidossa, ja Meksikon pohjoisissa valtioissa, Tamaulipaassa,
Chihuahuassa ja Sonorassa, on uudistunein kerroin n�hty, miten
comanchit, navajit ja apachit ovat hy�k�nneet meksikolaisten kimppuun
j�rjestetyiss� taisteluriveiss� ja siten tuhonneet lukuisia
vastustajoita. Mutta t�ll� avonaisella ruohotasangolla, jolla t�m�
coyoterosjoukkue nyt matkusti, ei ollut mink��nlaista pakkoa rient��
eteenp�in j�rjestetyss� kolonnassa, mink� vuoksi olivat valinneet sen
matkustustavan, jonka jo olemme maininneet.

Punaihoiset eiv�t olleet, niinkuin kullankaivajat, vaeltaneet kolmea
p�iv�� per�tysten kuumassa er�-aavikossa. He, jotka tarkoin tunsivat sen
maan, jonka kautta oli kuljettava, tiesiv�t hy�dykseen k�ytt�� sen
v�himm�tkin edut, voiden aina valita lepuusijoiksi kaikki pienemm�tkin
majapaikat, eiv�t ensink��n olleet kuumuudesta k�rsineet. Yht� v�h�n
olivat he huolissansa retkens� jatkamisesta, sill� heid�n tuli matkailla
virtaa pitkin, jota kartoissa kutsutaan _Rio San-Miguel_, vaan
meksikolaiset mainitsevat _Horcasitas_. Kaikki asianhaarat n�kyiv�t siis
olevan edullisia heid�n yritykselleen.

Tuntia ennen auringon laskua huomasivat he vuoren taivaan rannalla.
Indiaanit eiv�t tunne sit� nimelt� _Cerro Perdido_, vaan nimitt�v�t sit�
_Nauchampa-Tepetl_.

T�m�n yhteydess� on vallan merkillist� ottaa huomioon se heimolaisuus,
joka on olemassa pohjois-Meksikon indiaanein ja etel�ss� asuvien
azteekein v�lill�. J�lkim�isten kieless� on Perote-vuorella sama nimitys
kuin Nauchampa-Tepetlill�. Sana _cofre_, joka tavallisesti nimeen
liitet��n, merkitsee niinkuin Nauchampakin kohverttia eli laatikkoa,
joka nimitys on annettu niille niitten er�ilt� tahoilta selv�n
yht�l�isyyden vuoksi ��rett�m�n suorakaiteen muotoisen kohvertin kanssa,
miss� ylimm�inen kansi muodostaa tasangon, jolla on jommoinenkin
laajuus.

Mutta kojoteerot eiv�t paljon huolehtineet kielitieteest�, he
ajattelivat vaan murhaa. Heid�n retkens� ainoa tarkoitus oli h�vitt��
muutama opatas-nimisen indiaaniheimon kyl� tai muutamia valkoihoisten
Horcasitaan rannoille perustamia uudisasutuksia. Kun tuo Salaper�inen
vuori ilmestyi heid�n silmiens� eteen, esiintyi toinen kysymys, joka
tuokion ajaksi kiinnitti heid�n ajatuksensa. Oli ratkaistava kysymys,
oliko viisasta tai edes mahdollista ehti� sinne y�n kuluessa. Ajatukset
meniv�t hajalle. Muutamat vastasivat my�nt�m�ll�, toiset kielt�m�ll�.
Niinkuin Pedro Vicente oli sanonut, ovat matkat t��ll� Sonoran
l�pikuultavassa ilmassa erehdytt�vi�, ja vaikka Nauchampa-Tepetl ei
n�ytt�nyt olevan kauempana kuin kymmenen tai kahdentoista peninkulman
p��ss�, sai samoella hyvinkin toisen verran ehti�ksens� j�rvelle. Mutta
maassa syntyneet ja eritt�inkin alkuasukkaat ovat tottuneet n�ihin
harhan�kyihin ja tekev�t laskunsa sen mukaan. Muuten eiv�t kojoteerot
olleet t��ll� ensi kertaa ja tiesiv�t siis hyv�sti, mit� oli tekeminen.
Neuvottelunsa koski sent�hden ainoastaan heid�n hevosiensa toimeentuloa,
sill� ne olivat jo juosseet viisikymment� peninkulmaa ja olivat
v�syksiss�.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Sun 7th Sep 2025, 1:48