|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 25
Mutta Cascabel ei k�skenyt anastamaan saalista, vaan toimi sit� vastoin
yh� suuremmalla viisaudella ja maltilla. H�nell� ei ollut en�� mit��n
pelk��mist�, jos ry�st� lykk�ytyikin tuonnemmaksi, ja liiallinen kiire
voisi olla vahingollinen, kun el�imetkin olivat ensin saatavat kiinni.
N�m�, jotka olivat vet�ytyneet alueelle kahden kallion v�liin ja olivat
valmiit l�htem��n pakosalle ensimm�isen vaaran uhatessa, hirnuivat,
mylviv�t ja kirkuivat kilvan.
�Pit�k�� ainoastaan lassonne!� huusi El Cascabel sotilailleen.
Kojoteerot tottelivat t�t� k�sky�. Ne, joilla oli peitset, sys�siv�t ne
maahan kiinni; ne, joilla oli pyssyt, panivat ne heinikkoon ja niin he
irroittivat itsens� ja hevosensa kaikesta, joka oli heille esteeksi. Kun
j�lleen istuivat satulassa, oli heill� ainoastaan vasemman k�sivarren
ymp�rille k��ritty nuora, jota k�yttiv�t supunkina eli l�ms�n�. Pelj�ten
yll�kk��, j�i toinen puoli indiaaneja toistaiseksi vartioimaan
riisuttuja aseita.
Toiset liittiv�t yhteen rivins�, mutta hirve�sti pel�ten t�yt�si
kullankaivajain kaikki el�imet yht'aikaa samaa suuntaa kohden ja kaiku
kajahti ik��nkuin ukkosen jyrin�n� satojen kavioiden ja sorkkien
t�min�st�. Punaihoisten hevoset s�ik�htiv�t puolestaan ja nousivat
pystyyn. Kiitt�en t�t� onnellista sattumaa sy�ksyi joukko ahdistetuita
el�imi�, Krusader etunen�ss�, indiaanein edelle ja pakenivat raivoisasti
ulos aavikolle.
Kojoteerot olivat jo huomanneet t�m�n komean hevosen. He heittiv�t sen
per�st� monta l�ms��, mutta kaikki meniv�t ne harhaan ja Krusader, joka
n�ki edess��n kent�n vapaana, kiiti ulos preriille p��st�en rajun
hirnunnan voiton merkiksi. Pettyneitten toiveitten huudahtuksia seurasi
sit� pakomatkalle.
Indiaanein temput olivat kumminkin ainoastaan osaksi menneet myttyyn.
Heid�n onnistui vihdoin taivuttaa mustanginsa ja ottivat ilman vaikeutta
kiinni ne el�imet, jotka olivat heid�n piirins� sis�ll�. Kun t�m� oli
tehty, ajoivat he toisia takaa ja koska ne jo olivat v�syneit�, ei vaiva
tullut suureksi. Kaikki el�imet saatiin kiinni, paitsi yht� --
Krusaderia. Villit ajoivat sit� kauvan, mutta Henryn hevonen ennemmin
lensi kuin nelisti, p�� ylpe�sti pystyss�, h�nt� ja harja tuulessa.
Jokainen sen hypp�ys lis�si matkaa, joka eroitti sen vihollisista ja
Krusaderin herra, joka ei kadottanut hevostansa silmist��n, alkoi jo
toivoa, ett� se p��sisi punaihoisten kynsist�.
Tuo jalo el�in ei kumminkaan viel� ollut voittanut tarkoitustaan.
Kojoteerot eiv�t mill��n muotoa tahtoneet luopua kauniista
arapialaisesta, joka niin selv�sti osoitti kuntoansa. He kiirehtiv�t
mustangiansa kaikilla mahdollisilla keinoilla, potkivat niit� ja
pieksiv�t lassoilla, mutta turhaan. Krusaderia ei voitu saavuttaa, ja
kohta h��m�itti se ainoastaan mustana pilkkuna taivaan rannalla.
[Kuva: Krusaderia ei voitu saavuttaa.]
Villit v�syiv�t toinen toisensa per�st� t�h�n turhaan ajoon. El Cascabel
oli viimeinen, joka luopui koetuksesta ja teki t�yden k��nn�ksen harmi
kuvattuna kasvoihinsa.
Henry Tresillian, yht� onnellinen kuin ylpe� t�st� odottamattomasta
tuloksesta, p��sti riemuten ilohuudon.
�Voi kuin olen tyytyv�inen!� sanoi h�n Pedrolle. �Nyt on Krusaderia
aivan mahdoton saada kiinni. Min� en pyyd�k��n enemp��, mit� ikin�
tapahtuneekin. Oi, uljas Krusaderini, sinulla on enemm�n �ly� kuin
kaikilla vainoojillasi!�
�Se on uskomatonta!� vastasi Gambusino, joka yhtyi nuoren englantilaisen
ihmettelyyn. �Min� en ole el�m�ss�ni n�hnyt moista. Krusader ei ole
hevonen, vaan lintu, henki olento.�
-- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- --
Indiaanit ottivat j�lleen aseensa valloittaakseen leirin. Mik� pettymys!
Se oli tyhj� kaikesta omaisuudesta, niinkuin asukkaistakin, l�peens�
ry�stetty! Puoleksi avatut laatikot, lev�lleen j�tetyt vaatepankot ja
kaikellaiset muut merkit osoittivat, ett� kaikki kallisarvoisin tavara
oli viety pois. J�lell� oli ainoastaan koneita, kaivosty�aseita ynn�
muita, jota he syv�sti halveksivat.
He katuivat enemm�n kuin koskaan onnetonta hitaisuuttaan ja vannoivat
kostoa vihollisilleen. Heid�n kostotuumansa uhkasi kumminkin lykk�yty�
tuonnemmaksi, sill� tapa, jolla valkoiset olivat ryhtyneet
pelastusmatkallensa, osoitti ett� matka oli tehty tarkasti punniten ja
ett� he aikoivat urhokkaasti pysy� valloittamattomassa linnoituksessaan,
mutta ne aarteet, joita tuonne yl�s oli koottu, eiv�t voineet sielt�
kadota, vaan oli niitten ennemmin tai my�hemmin joutuminen piiritt�jien
k�siin.
Previous Page
| Next Page
|
|