|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 26
"Laskeppas sis��n, pikku-veli!" kuului ylim��r�isen professorin ��ni
aamulla oven takana.
Pikku-veli avasi oven, ja suuri veli j�i h�mm�styneen� seisomaan
kynnykselle. H�n oli kyll� ollut koko lailla levoton, kun pikkuveli noin
merkillisell� tavalla sulkeutui huoneeseensa, mutta n�in kauheata h�n ei
ollut aavistanut. Oliko poika parka t�ydellisesti menett�nyt j�rkens�?
Huoneessa oli mit� hirvein sekasorto, huonekalut ty�nnetyt hujan hajan
seinille, lattia t�ynn� savea ja pikku-veli itse kaiken h�mmennyksen
keskell�, k�det ja vaatteet tahraantuneina savesta, kasvot kalpeina
valvonnasta ja silm�t hehkuen kuin kuumeessa.
"Mit� -- mit� t�m� merkitsee?" sai suuri-veli vaivoin sanotuksi.
"Tuota!" vastasi pikku-veli itsetietoisesti ja osoitti luonnosta
p�yd�ll�.
Professori katsoi siihen ��neti, mutta tuntui kuin h�n ei olisi siit�
paljoa viisastunut. H�n astui l�hemm�ksi luonnosta ja katsoi vuoroin
siihen, vuoroin pikku-veljeen. Vihdoin alkoi h�nelle selvit�, ett�
pikku-veli ei mitenk��n ollut j�rjelt��n pilalla, ja luonnoksen
omituinen kauneus vaikutti vastustamattomasti professoriin.
"Pikku-veli", virkkoi h�n vihdoin vakavana ja miettiv�n�, "kenties olet
tehnyt miehen ty�n".
Pikku-veli oli riemua t�ynn�. Tuo oli jo aivan tarpeeksi tunnustusta
h�nelle. Tiesih�n h�n ett� rakkain veli ymm�rt�� h�nt�!
Ulos, ulos h�nen nyt piti p��st� luontoon. T�m� kaupungin ilma oli
vallan tukahduttaa h�net.
H�n siisti itsens� nopeasti ja l�ksi ulos. Parin tunnin verran h�n
kierteli El�intarhan ja Alppilan seutuja, mutta vihdoin alkoi v�symys
tuntua vallan n��nnytt�v�lt�, ja h�nen piti l�hte� astumaan kotiin p�in.
Kun h�n oli astumaisillaan huoneeseensa, kuuli h�n sielt� oudon ��nen,
joka sanoi:
"Seh�n olisi rikos, ellei tuollaista lahjaa kehitett�isi!"
Pikku-veli avasi hiukan ep�r�iden oven, ja siin� seisoivat molemmat
professorit ja vieras herra, jonka h�n tunsi etev�ksi kuvanveist�j�ksi,
h�nen sinipiikansa ymp�rill�. Vakinainen professori n�ytti olevan kuin
ilmeinen kysymysmerkki, mutta ylim��r�inen professori hymyili
tyytyv�isen� ja tarttui pikku-veljen k�teen sanoen:
"T�ss�h�n se vihdoin tulee itse mestarikin, jota olemme odotelleet.
Tuleppa niin esittelen sinut".
Pikku-veljell� ei ollut aikaa aristella, kun professori esitteli h�net
kuvanveist�j�lle, joka tarttui h�nen k�teens� kysyen:
"Ettek� t�st�l�hin suostuisi rupeamaan minun ty�toverikseni ja j�tt�m��n
lakitieteenne?"
Lakitieteen professori puuttui nyt puheeseen, huoahtaen puoleksi
leikillisesti:
"Minun ei onnistunut tehd� pikku-veljest� suurta omalla alallani, se on
valitettavasti perin totta, mutta ehk� se onnistuu teille paremmin".
Kuvanveist�j� puristi pikku-veljen k�tt� vastatessaan vakavasti:
"Elleiv�t kaikki merkit pet�, tulee pikku-veljest� kerran suuri-veli".
EL�M�N LEIKKI
"Annikki, armahin lapsi, lopeta jo leikkisi ja joudu levolle!"
�iti veti punaposkisen Annikin puoleksi hyv�illen, puoleksi pakolla pois
leikkikent�lt�.
"Voi, �iti, anna minun viel� leikki� edes pieni hetkinen vain! Anna
minun leikki�!" valitteli Annikki.
Previous Page
| Next Page
|
|