|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 24
�iti saattoi pikku-veljen sis��n ja pani vuoteelle lep��m��n, sill�
sairas oli nyt pikku-veli. Paljon h�n houraili kuumeessaan ja pyyteli
tuskallisesti sinipiikasta luokseen. Joskus h�n sitten makasi hiljaa ja
hymyili, eik� �iti aavistanut ett� sinipiikanen silloin oli kuullut
pikku-veljen pyynn�n ja tullut h�nt� tuudittamaan lepoon.
Kun pikku-veli vihdoin parani, oli h�nen silmiins� j��nyt outo ilme.
Joskus aivan aavistamatta ne saattoivat tummeta, ja silloin ne iskiv�t
tulta ja salamoita. Niiss� oli semmoisina hetkin� jotain melkein
peloittavata. Eik� se en�� ollutkaan reipas, hyv�luontoinen pikku-veli?
Kuuma pohjalaisverik� se kiehui pikku-veljenkin suonissa, vai mik� se
pani nuo kirkkaat silm�t noin tummenemaan ja salamoimaan? -- Ei arvannut
kukaan, ett� mets�n sinipiikanen ei p��st�nyt pikku-velje�
lumouksestaan.
Tuli sitten kev�t, ja pikku-veljest� piti teht�m�n ylioppilas. H�n oli
silloin jo l�hemm� 20-vuotias, sill� kovin hitaasti olivat k�yneet
pikku-veljen luvut. Silloin sattui pieneen kaupunkiin, jossa
pikku-veljen koulu oli, tulemaan tytt�, jolla oli suuret, kysyv�t
sinisilm�t. Jo ensi kerran, kun pikkuveli tyt�n n�ki, h�n s�ps�hti kuin
s�hk�n iskem�n�. Miss� h�n oli ennen n�hnyt nuo samat silm�t, niin
syv�t, niin salaper�iset ja siniset? Oliko se sama tytt�, joka silloin
kerran oli vaunussa ajanut h�nen ohitseen, vai oliko se mets�n
sinipiikanen, joka oli ihmiseksi muuttautunut voidakseen lempi�
pikku-velje�?
Mutta ei osaa salon sinipiikanen lempi�, eik� osannut sinisilm�inen
tytt�k��n. H�n katsoi kummeksuen ja kylm�sti pikku-veljeen, kun
pikku-veljen ruskeat silm�t hehkuen ja salamoiden kertoivat lemmest�. Ja
kun pikku-veli vihdoin ei jaksanut vaieta, vaan kertoi tyt�lle tuskansa
ja toiveensa, purki koko syd�mens� ja pyysi h�nt� omakseen, silloin
sinisilm�inen tytt� toden teolla loukkaantui. H�n ei ikimaailmassa
aikonut ruveta odottelemaan, kunnes pikku-veljest� koituisi mies. Seh�n
olisikin ollut perin j�rjet�nt�, ja sinisilm�inen tytt� oli hyvin
j�rkev� ja ymm�rt�v�inen. H�n meni kihloihin vanhan, rikkaan lehtorin
kanssa, joka oli pikku-veljen opettaja.
Pikku-veljen mieli kuohui ja hyrskyi. Siin� oli harmia, siin� oli surua,
ensi lemmen surua, ja ennen kaikkea siin� oli katkeruutta ja inhoa. Se
oli ilett�v� juttu tuo, kun pikku-veljen sinisilm�inen impi rupesi
vanhan miehen omaksi. Pikku-veli liittyi iloisiin tovereihin, joitten
seurassa surun piti haihtua. Usein h�n palasi kotiin vasta aamuy�st�
tilassa semmoisessa, ett� h�n j�lest�p�in punastui h�pe�st� tuota
muistellessaan.
Ja sitten tietysti koko kaupunki joutui kuohuksiin pikku-veljen
hurjistelujen t�hden. Ei ollut niit� kahvikutsuja, joissa tuo asia ei
olisi ollut puheenaineena, ja sinisilm�inen tytt� itki siniset silm�ns�
punaisiksi, kun pahat ihmiset h�nenkin nime��n sekoittivat noihin
juttuihin. H�nh�n oli viaton, aivan viaton.
Ja pikku-veli k�ytt�ytyi niin sanomattoman poikamaisesti. Ei ollut
kumma, ett� kaupungissa nousi vallan hirve� myrsky. Ylim��r�inen
professori sy�ksyi suin p�in Helsingist� pikku kaupunkiin ja sai
vihdoinkin auktoriteetillaan myrskyn hiukan tyyntym��n ja pikku-veljen
onnellisesti ylioppilaaksi.
Sitten ly�ttiv�t molemmat professorit p��ns� yhteen ja tuumivat
huolissaan, mit� ihmett� pikku-veljelle olisi teht�v�. Vakinainen
professori, joka oli lakimies, arveli ett� lakitiede kumminkin oli ainoa
t�ss� maailmassa, joka oli omiaan kehitt�m��n ihmisen parhaat puolet,
mutta ylim��r�inen professori, joka oli kielimies, sanoi ett� kokemus
selv��n on osoittanut, ett� kielitieteet enemm�n kuin mitk��n muut
laajensivat n�k�piiri� ja teroittivat ajatuskyky�.
Pikku-veli puolestaan my�ntyi molempiin. H�n taipui omituisen n�yr�sti
kaikkiin suurten veljien tuumiin. Tuntui melkein silt� kuin h�n ei olisi
tajunnut, mist� oli kysymysk��n. Ja mit�p� h�n nyt oikeastaan olisi
ymm�rt�nytk��n sellaisia syvi� asioita. H�nh�n oli vain pikku-veli.
Asia p��ttyi vihdoin siten, ett� vanhempi professori, joka oli
vakinainen, sai tahtonsa t�ytetyksi, ja pikku-veli pantiin lukemaan
lakitiedett�. H�n asettui yhdess� ylim��r�isen professorin kanssa
vakinaisen luo asumaan, sill� t�m� oli naimisissa, mutta ylim��r�inen
professori oli poikamies. Eritt�in s��nn�llisesti k�vi sitten pikku-veli
luennoilla, ja huoneessaan h�nell� oli paksuja lakikirjoja p�yt� t�ynn�.
H�ness� itsess��n vain ei ruvennut n�kym��n merkkej� lakitieteen
vaikutuksista.
Ylim��r�isen professorin k�vi niin s��li pikku-velje�, jolla n�kyi
olevan niin vaikea p��st� eteenp�in maailmassa. Ja syd�mens� syvyydess�
h�n oli vakuutettu siit�, ett� jos h�n olisi saanut tahtonsa t�ytetyksi
ja pikkuveli olisi antautunut kielitieteen alalle, olisivat asiat
toisin. H�n tunsi selv��n ett� h�n ja pikku-veli k�rsiv�t yhteist�
marttyyriutta tuossa asiassa, ja se enensi h�nen my�t�tuntoisuuttaan.
Tuon tuostakin h�n meni pikku-veljen huoneeseen, taputti poikaa
olkap��lle ja puheli h�nelle yst�v�llisi� sanoja.
Previous Page
| Next Page
|
|