|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 20
Katrin �iti oli leski, joka asui Helsingiss� ja piti parempain ihmisten
lapsia luonaan t�ysihoidossa, ruumiillisessa ja henkisess�
t�ysihoidossa. H�n puhui suomea hyvin huonosti, mutta korvasi sen
puutteen sill� ett� oli sit� kansallismielisempi eik� antanut Katrin
ollenkaan oppia ruotsia.
T�ydellisyys, kuten muutkin ominaisuudet, n�ytt�ytyy ihmisess� usein
hyvinkin aikaiseen. Niinp� Katrissakin. H�n oli t�ydellinen aivan
kapalolapsesta alkaen. H�n s�i ja nukkui kellon mukaan, eik� milloinkaan
kirkunut ja hermostuttanut talonv�ke�, kuten muut lapset. Puhumaan h�n
oppi s��nn�lliseen aikaan ja samoin tervehtim��n ja kiitt�m��n ja
siunaamaan itsens� maata pannessa sek� sy�m��n ruvetessa.
Koulussa oli Katri paras oppilas luokallaan, kaikkien opettajien ilo ja
ylpeys, jota mainittiin esimerkkin� muille viel� vuosikausia
j�lest�kinp�in. Koulussa Katrille selvisi h�nen el�m�nteht�v�ns�kin.
T�ll� tavalla:
Seminaarin l�pik�ynyt ainekirjoituksen opettajatar kerran jakeli aineet
takaisin luokalle ja pid�tti viimeiseksi Katrin aineen. Siit� h�n piti
erityisen, liikuttavan puheen, jonka p��sis�llys oli se, ett� Katrin
aine oli paras ja ett� Katrilla oli hyvin suuri taipumus kirjallisesti
ilmaisemaan tunteitaan. Lopuksi opettajatar kysyi:
"Eik� Katri koskaan ole aikonut kirjailijaksi?" ja kun Katri
vaatimattomuudessaan ei siihen mit��n vastannut, vaan punastui ja katsoi
lattiaan, niin opettajatar jatkoi: "Meill� tarvittaisi kirjailijoita,
hyvi� naiskirjailijoita".
Sill� samalla hetkell� Katri p��tti ruveta kirjailijaksi, hyv�ksi
naiskirjailijaksi.
Ja rupesi. Heti koulusta p��sty��n.
Tietysti h�n ei ruvennut sellaiseksi kirjailijaksi, joka kirjoittaa
oikein ty�kseen. Katrin ja Katrin �idin mielest� se ei oikein sopinut
nuorelle tyt�lle.
Mutta h�n kirjoitti tunnelmia "kantelon kielist�, joita kosketellaan
kuutamossa, kun leivoset lehdossa leijailevat" ja muuta sellaista
kaunista ja sointuvaa, joka sopii niin ihmeen hyvin meid�n
surunvoittoiseen suomalaiseen luonteeseemme. Niit� h�n julkaisi
sanomalehtien kellarikerroksissa ja otti kirjailijanimekseen Kirsti
Kaisla.
H�n oli niin sanomattoman suloinen tuo pikku Kirsti Kaisla.
Kummakos siis ett� nuoret miehet kilvan h�neen rakastuivat h�nen
tullessaan seurael�m��n. Katri ei ensim�isen� vuonna rakastunut
kehenk��n, sill� hyvin kasvatettuna tytt�n� h�n ymm�rsi, ett� yht'�kki�
rakastuminen on vallan sopimatonta.
Kev�tpuoleen alkoi nuori, naimaton, iloinen professori Bj�rk yh�
selvemmin osoittaa, ett� h�n oli puolestaan p��tt�nyt ylent��, Katrin
profesoorskaksi. Ihmiset ilkeydess��n puhuivat kovin paljon tuosta
asiasta. Ja moni todellinen yst�v� sanoi rouva Mannerille, ett� kyll� se
sent��n oli omituista, jos Katri suostui rupeamaan professori Bj�rkin
rouvaksi, sill� professori oli niin kummallinen, ettei kukaan oikein
saanut selville, mink�lainen h�n oikeastaan oli.
Tuli sitten sekin p�iv� jolloin professori kirjoitti kosimakirjeen
Katrille. Katri kysyi �idilt�, ett� mit� tehd�. �iti tuumaili ja valvoi
koko y�n ja sanoi sitten, ett� ei siit� asiasta voinut tulla mit��n,
sill� professorista liikkui niin kummallisia huhuja. Ei kukaan tiennyt
tarkkaan h�nen kantaansa edes kielikysymyksess�, puhumattakaan muista
kysymyksist�. Lieneek� mies itsek��n selvill� niist�.
Katri kyll� ensin arveli, ett� ehk� h�n voisi professoriin vaikuttaa
edullisesti, mutta �iti sanoi, ett� ei heikko nainen semmoisissa
asioissa mit��n voi.
Siit� syyst� Katri vastasi professorille, ett� ei h�n voi h�nt�
rakastaa, kun h�n ei tied� ovatko he el�m�nkysymyksiss� samaa mielt�.
Sisarena lupasi olla ja yst�v�n�.
Professori katosi sen j�lkeen pitk�ksi aikaa seurael�m�st�.
T�st� rakkausjutusta kertoi rouva Manner yst�villeen ja he taas
yst�villeen j. n. e., ja sen per�st� ei kukaan en�� ep�illyt Katrin
t�ydellisyytt�. H�n ei katsonut yhteiskunnallista asemaa eik� v�litt�nyt
arvonimist�, vaan osasi uhrautua, niin juuri _uhrautua_ sen edest�, mik�
oli oikein. He sanoivat sen suoraan Katrille, ja Katri p��tti siit�
l�htien yh� enemm�n ja enemm�n uhrautua. Ja h�n tunsi jo edelt�k�sin
tyydytyst� siit�.
Previous Page
| Next Page
|
|