Romeo ja Julia by William. Spurious and doubtful works Shakespeare


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 19

JULIA.
Ei sataa sanaa viel� korvani
Sun juonut huuliltas, tok' ��nen tunnen.
Sa etk� Romeo ole, Montague?

ROMEO.
En kumpaakaan, jos kumpikaan ei mielees.

JULIA.
Miks t�nne tulit, kerrohan, ja kuinka?
On muuri korkea ja ty�l�s nousta,
Ja paikka kuolema on Montaguelle,
Jos kohtais joku heimostain sun t��ll�.

ROMEO.
Ma lemmen kerkein siivin yli lensin,
Ei lempe� voi kivilinnat est��;
Ja mit� lempi voi, lemp' uskaltaa:
Sen vuoks ei mua est�nyt sun heimos.

JULIA.
Jos n�kev�t sun, surmaavat he sun.

ROMEO.
Ah! Vaaraa suurempaa nuo silm�s uhkaa,
Kuin kahdenkymmenenk��n miekat; katso
Vain hell�sti, niin heimos vihat kest�n.

JULIA.
En, en sua tahtois heid�n n�ht�v�ksi.

ROMEO.
Y�n vaippaan peityn heid�n silmist��n;
Sa jos mua lemmit vain, he tavatkoot mun:
Parempi kuolla heimos vihan kautta,
Kuin lempes puutteess' el�m��ni jatkaa.

JULIA.
Ken ohjas t�h�n paikkaan sinut?

ROMEO.
Lempi,
Jok' ensin k�ski mua etsim��n;
Se mulle neuvot toi, ma silm�t sille.
En luotsi ole; vaan vaikk' et��ll' oisit,
Kuin et�isimm�n meren vaahtoranta,
En moisen aarteen pyyntiin pelk�is menn�.

JULIA.
Y�n huntu on, kuin n�et, kasvoiltani;
H�pe� muuten punais poskeni,
Kun puheeni sa t�m�n-�iset kuulit.
Tapoja mielell�ni noudattaisin,
Ja mielell�ni, ah, niin mielell�ni
Puheeni kielt�isin: vaan muodot pois!
Mua rakastatko? My�ntyv�si tied�n,
Ja sanas uskon; mutta jos sa vannot,
Voit sanas pett��; v��r�� lemmenvalaa,
Sanotaan, nauraa Zeus. Oi armas Romeo,
Jos lemmit, niin se suoraan sano; mutta
Jos liian hevin saavasi mun luulet,
Tylyksi k�yn ja h�ijyks, annan kiellon,
Jos kosit; muuten en, en mill��n lailla.
Montague kaunis, liiaks olen hell�;
Mua voisit luulla kevytmieliseksi;
Vaan, jalo mies, mua usko, taatump' olen
Kuin nuo, jotk' osaa kylmiks teeskennell�.
Kylmempi oisin ollutkin, sen my�nn�n,
Vaan lemmentunteeni kun salaa kuulit,
Ennenkuin tiesink��n; siis, anteeks suo!
Ja l�yh�ks �l� hellyytt�ni soimaa,
Jonk' on tuo musta y� n�in ilmi tuonut.

ROMEO.
Ma vannon, impi, kuun tuon pyh�n kautta,
Mi hopeillaan nuo puiden latvat p��rm��.

JULIA.
Oi, �l� vanno kautta kuun, se vaihtuu
Ja kuukausittain muuttaa muotoaan;
N�in tulee lempes yht� muuttuvaksi.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Tue 16th Dec 2025, 23:44