Hamlet by William. Spurious and doubtful works Shakespeare


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 6

POLONIUS.
Niin, kuninkaani, pyynn�ll' ahkeralla
Lupani hitaan voitti h�n, ja vihdoin
M� h�lle annoin raskaan suostumuksen;
M� pyyd�n, suokaa h�lle lupa l�ht��n.

KUNINGAS.
K�y onnees kiinni; vallassas on aika,
Sit' avuillasi tahtos mukaan k�yt�. --
Nyt Hamlet lankoni ja poikani. --

HAMLET (Syrj��n.)
Parempi lankoa, poikaa huonompi.

KUNINGAS.
Miks yh� viel� pilvet sinut peitt��?

HAMLET. Te erhetytte, mull' on p�iv�� liiaks.

KUNINGATAR.
Y�n v�rit nuo pois heit�, hyv� Hamlet,
Ja ilosilmin kuninkaasen katso.
�l' ij�ti, noin silm�t maassa, kallist'
Is��si mullast' etsi. Kell� henki, --
Se jokap�iv�ist�, -- sen hauta vie,
Ja kuolon kautt' on ij�isyyteen tie.

HAMLET.
Niin rouva hyv�, jokap�iv�ist' on se.

KUNINGATAR.
Miks siis niin oudoks sinusta se n�kyy?

HAMLET.
Ei n�y, se on. Ma n�k�� en tunne.
Ei tumma viittan' yksin, �iti hyv�,
Ei musta, juhlallinen muotipuku,
Eik' ahtaan hengen raskaat huokaukset,
Ei, eik� silm�in runsaat kyyneltulvat,
Eik' alas maahan luotu katsanto,
Ei surun kaikki laadut, tavat, muodot
Mua ilmi tuo: ne kaikk' on n�k��,
Ne teeskelyit' on, joita sopii n�ytt��;
Sis�ss� mull' on, mik' ei n�kyv��.
Ja surun ulkokorua vaan n��.

KUNINGAS.
Se kaunist' on ja kiitett�v��, Hamlet,
Ett' is�llesi murhe-veron maksat.
Mut, tied�, kuoli is�sikin is�,
Ja samoin t�m�nkin, ja j�lkeenj��neen
On lapsen velvollisuus jonkun aikaa
Surua kantaa; mutta lakkaamatta
Noin valittaa on miehuutonta huolta
Ja jumalatont' uppiniskaisuutta.
Osoittaa ynseytt� Luojaa kohtaan,
Syd�nt� velttoa ja hurjaa mielt�
Ja tyhm��, kuritonta j�rke�;
Mi t�ytymyst' on ja niin yleist�
Kuin tavallisin seikka aistillemme,
Miks tyhm�n itsep�isn� sit� panna
Noin syd�mmelle? Hyi! se rikost' on
Vainaata, luontoa ja Luojaa kohtaan,
Se kumoo j�rjen, jonka vanha lause
On is�in kuolo, ja jok' yh� huutaa
Niin ensi kuolleest' �sk�isehen saakka:
"Se t�ytymyst' on!" Heit� siis, ma pyyd�n,
Tuo murhe hy�dyt�n, ja is�n�si
Mua pid�; maailma sen tiet�k��n,
Ett' olet sin� l�hin saamaan kruunun;
Ja rakkautt' en osoita ma sulle
V�hemm�n hell��, kuin mit' armain is�
Pojalleen suo. Mit' aikeeseesi tulee
Palata j�lleen Wittenbergin kouluun,
Niin on se aivan toivoamme vastaan;
Siis rukoilemme, suovu t�nne j��m��n
Silm�imme lempiturviin, ensim�iseks
Hovimieheks, langoksemme, pojaksemme.

KUNINGATAR.
�l' anna �itis turhaan pyyt��, Hamlet:
J�� t�nne, �l� l�hde Wittenbergiin.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Sun 2nd Feb 2025, 23:49