Hamlet by William. Spurious and doubtful works Shakespeare


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 34

ROSENCRANZ.
H�n my�nt�� h�mmennyst� tuntevansa,
Mut syyt' ei lainkaan tahdo sanoa.

GYLDENSTERN.
Eik' ollut helppo h�nt� tutkistella;
H�n tekohullun viekkaudella pakoon
Vaan luiskahti, kun taudin tosikantaa
Me tiedustimme.

KUNINGAS.
Hyvin kohteliko
H�n teit�?

ROSENCRANZ.
T�yden ylimyksen lailla..

GYLDENSTERN.
Mut paljon pakoittaa h�n koitti mielt��n.

ROSENCRANZ.
H�n s��st�in kyseli, mut kysymyksiin
Auliisti aivan vastas.

KUNINGATAR.
Koitittenko
Esitt�� h�lle jotain huvitusta?

ROSENCRANZ.
Niin, jalo rouva, sattumalta tiell�
N�yttelij�it� tapasimme; h�lle
Sen kerroimme, ja jonkun ilon n�ytti
Se h�lle tuottavan. He hoviss' ovat,
Ja, niinkuin luulen, k�sky heili' on n�ytt��
T�n' iltana jo h�lle.

POLONIUS.
Aivan oikein;
Ja n�yt�nt��n mun kauttani h�n kutsuu
Molemmat teid�n majesteettinne.

KUNINGAS.
Halusta aivan; sangen hauskaa mulle,
Ett' on h�n sill� p��ll�. Hyv�t herrat,
H�nt' yh� vietelk�� ja kiihoitelkaa
Huveihin moisiin.

ROSENCRANZ.
Kyll�, majesteetti.

(Rosencrantz ja Gyldenstern menev�t.)

KUNINGAS.
Sin�kin, rakas Gertrud, j�t� meid�t.
Me salaa laitoimme, ett' t�nne Hamlet
Nyt tulee ja, kuin sattumalta, t��ll�
Ophelian kohtaa, -- Min� ja Polonius, --
Vakoojat lailliset, -- niin asetumme,
Ett', itse n�kym�tt�, kaikki n�emme
Ja p��tt�� voimme heid�n yhdynn�st��n
Ja siit�, miten Hamlet k�ytt�ytyy,
Tuo lemmentuskako se h�nt� vaivaa
Vai mik�.

KUNINGATAR.
Olen kuuliainen. Mutta
Mit', Ophelia, sinuun tulee, toivon,
Ett' ihanuutes on se armas aihe,
Mi Hamletia hurmaa; toivon my�skin,
Ett' avus h�net j�rjilleen taas saattaa,
Molempain kunniaks.

OPHELIA.
Sit' itse toivon.

(Kuningatar menee.)

POLONIUS.
K�vele t��ll', Ophelia! -- Nyt piiloon,
Jos suvaitsette. -- (Ophelialle.)
Lue tuota kirjaa;
Sen varjoll' yksin-olosi s� peit�t. --
Siit' usein soimataan, -- ja liian usein
Se n�hd��n, -- ett� hurskaall' olennolla
Ja hartahalla muodoll' itse pirun
Makeaks teemme.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Fri 19th Dec 2025, 10:47