|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 3
MARCELLO.
Kuninkaan muotoinen se eik� ollut?
HORATIO.
Kuin sin� itsesi.
Juur' tuommoinen h�ll' oli sota-asu,
Kun taistellen h�n korskan Norjan voitti;
Noin tuima n�k�ns�, kun vihap�iss��n
H�n j��ll� Puolan rekijoukot l�i.
Se kummallista on.
MARCELLO.
Noin, kahdesti, juur' t�h�n aave-aikaan
H�n ryhdill' uljaall' ohi vahdin astui.
HORATIO.
Mit' eritt�in tuo merkitsee, en tied�,
Mut ylip�in sen ennustavan luulen
Murrosta suurta valtakunnassamme.
MARCELLO.
Niin, istukaa, ja sanokoon ken tiet��,
Miks t�h�n kovaan, tarkkaan vahdinpitoon
Y�t kaiket alamaista kiusataan?
Miks vaskitykkej' aamust' iltaan tehd��n
Ja tuodaan sotatarpeit' ulkomailta?
Miks pakkoty�ll� laivanveist�j�it�
Niin kiusataan, ett' areks muuttuu pyh�,
Mi syyn�, ett� tuskalloinen kiire
Y�n tekee p�iv�n apukumppaniksi?
Ken siihen vastaa?
HORATIO.
Min�. Ainakin
On huhu t�m�: viime kuninkaamme,
Sen, jonka haamun juuri �sken n�imme,
Tuo Norjan Fortinbras, kuin tied�tten,
Kopean vallanhimon yllykkeest�,
Sotahan vaati; uljas Hamletimme
-- T�� puoli mailmaa h�net siksi tiesi --
L�i Fortinbrasin, joka sinet�idyn
Ja lain ja heraldiikan vahvistaman
Sovinnon mukaan, henkens' ohessa,
Menetti voittajalle kaikki maansa.
Vastikkeeks kuninkaamme oli pannut
Maan yht� suuren, jonka Fortinbras,
Jos voitti h�n, ois omaksensa saanut,
Juur' niinkuin nyt, sen saman sovinnon
Ja s��d�skirjan mukaan, h�nen maansa
Sai Hamlet. Nytp� nuori Fortinbras,
Tulista, hurjaa kiivautta t�ynn�,
On sielt�, t��lt�, Norjan rantamailta
Kokoillut maattomia huimap�it�,
Ravinnon, leiv�n palkast', yritykseen,
Mi kysyy mielt�: tarkoitus ei muu,
-- Jonk' aivan hyvin valtiomme tuntee, --
Kuin miekka k�dess� ja v�kivoimin
Taas voittaa meilt� maat nuo mainitut,
Jotk' is� kadotti. Ja se, ma luulen,
P��perustus on meid�n varustuksiin,
Syy vahdinpitoomme, ja t�m�n kiireen
Ja h�lin�n ja homman alkujuuri.
BERNARDO.
Ma luulen aivan samaa; senvuoks kai
Tuo aaven�ky aseiss' ohi vahdin
Noin kulkee, hahmossa sen kuninkaan,
Jok' on ja oli n�ihin sotiin syyp��.
HORATIO.
Se tolmaa on, mi sokaa hengen silm�t.
V�h�ist� ennen suuren Julion surmaa,
Kun Rooma voittons' oli kukkuloilla,
Tyhjentyi haudat, ruumiit liinoissaan
Kaduilla Rooman parkuin vaikeroivat;
Verist� kaste, pilkkuj' auringossa,
T�hdill� tulipyrst�t, ja tuo t�hti,[1]
Tuo kostea, Neptunin vallan perus,
Kuin tuomiop�iv�n pimeytt� kitui.
Ja yht�l�iset kauhun ajan enteet --
Ik��nkuin sallimuksen airuina
Ja johdantona siihen, mit� seuraa --
Nyt vuoroin maassa, taivaass' ilmestynn�
On meid�n maallemme ja kansallemme. --
Mut vaiti! hiljaa! kas, se palajaa!
Previous Page
| Next Page
|
|