|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 11
OPHELIA.
Sun hyv�n oppis suljen syd�mmeeni
Sen vartijaks. Mut, veikko, �l� ole
Kuin inha pappi, joka muille n�ytt��
Tiet' ohdakkeista, jyrkk�� taivaaseen,
Mut p�yhke�n ja irstaan rentun lailla
Himojen kukkastiet� itse kulkee,
Hyl�ten omat neuvons'.
LAERTES.
�l� pelk��.
Liiaksi viivyn; -- mutta tuossa is�!
(Polonius tulee.)
Kahdesti siunatull' on kahden onni,
Ja kahdet j��hyv�iset hyv�� tiet��.
POLONIUS.
Laertes, viel� t��ll�? Hyi! Pois laivaan!
Purjeittes liepeill� jo tuuli liehuu;
Sua varrotaan. Tuoss', -- ota siunaus!
(Laskee k�tens� Laerteen p��n pilalle.)
Ja n�m�t harvat s��nn�t muistoos paina:
�l' ��neen lausu mietteit�s, ja tekoon
�l' �kkipikaist' ajatusta laske.
Sa n�yr� ole, vaan �l' alhainen;
Jos hyv�ks koitellun saat yst�v�n,
Syd�mmees sido h�net vaskik�ysin;
Mut k�tt�s �l� hiestaa liittym�ll�
Jokaiseen h�yhett�m��n keltanokkaan.
Sa riitaa karta, vaan jos riitaan joudut,
Niin laita, ett� riitamies sua karttaa.
Jokaista kuule, harvan kanssa haasta;
Syyt ota varteen, tuomiotas s��st�.
Pukusi komea, jos varas siet��,
Vaan turha ei, ei kirjava, mut uljas,
Sill' usein miest� puvust' arvostellaan,
Ja Ranskan korkeimmilla s��tyl�isill'
On, eritt�inkin t�ss�, hieno aisti.
�l' ota lainaa, �l�k� my�s anna,
Sill' usein laina yst�v�n vie my�t��n,
Ja veloist' aisti talouden tylstyy.
Mut etenkin: �l' itse�si pet�,
Ja siit� seuraa, niinkuin p�iv�� y�,
Ett'et voi pett�� muita. Herran haltuun!
N�� neuvot siunauksessa kypsyk��t!
LAERTES.
N�yrimm�t j��hyv�iset, is� hyv�!
POLONIUS.
Jo aika rient��; mene, seuras vartoo.
LAERTES.
Ophelia, hyv�sti! ja muista tarkoin
Mun sanani.
OPHELIA.
Ne muistohoni olen
Ma sulkenut; sun hallussas on avain.
LAERTES.
Hyv�sti!
(Menee.)
POLONIUS.
Ophelia, h�n mit� sanoi sulle?
OPHELIA.
Luvalla lausuin, sanan Hamletista.
POLONIUS.
Haa! Sep� oivaa! Kerrottu on mulle,
Ett' aivan usein nykyaikaan luonas
H�n viett�� joutohetki��n, ja sin�
H�nt' alttiist' otat suosiolla vastaan.
Jos niin on, -- niinkuin mulle, varoitukseks,
On kerrottu, -- niin sen ma sulle sanon,
Ett' itse�s et k�sit� niin selv��n,
Kuin kunnias ja tytt�reni tulis.
Mik' ompi teill� ty�n�? Sano totuus.
Previous Page
| Next Page
|
|