|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 24
Mik� tuo risajava paperiliuska oli, jonka h�n otti taskustaan ja
huolellisesti kokoon k��rittyn� pisti Pollyn hameen povelle, sit� emme
huoli selitt��. H�n ei siit� virkkanut mit��n, emmek� mek��n siit� virka
mit��n. He ajoivat pieneen etukaupunkiin, joka oli ison tehdaskaupungin
edustalla, ja pys�htyiv�t v�h�isen talon pihaan. -- �lk�� her�tt�k�
lasta, -- sanoi _Barbox Veljekset_ hiljaa ajurille, -- min� kannan h�net
t�ll� tavalla sis��n.
Pollyn kantajaa vastassa oli Pollyn �iti, joka kynttil� k�dess� avasi
oven ja saattoi tulijat alakerran kamariin. Siell� makasi sohvalla
kipe�, taudista aivan laihtunut mies, joka k�sill��n peitti kasvonsa.
-- Tresham, -- sanoi _Barbox Veljekset_ lempe�ll� ��nell�, min� olen
tuonut teille Pollynne takaisin; h�n nukkuu sike�sti. Ojentakaa minulle
k�tenne ja sanokaa, ett� voitte paremmin.
Sairas ojensi oikean k�tens�, kumartui k�den yli, joka tarttui siihen,
ja suuteli sit�. -- Kiitos, kiitos! Kyll� saatan sanoa voivani hyvin ja
olevani onnellinen.
-- Se on oikein, -- sanoi _Barbox Veljekset_. -- Minun mieleeni johtui,
Tresham -- voitteko siirty� hiukan, niin ett� saan v�h� sijaa t�ss�?
N�in sanoen h�n k�vi sohvalle istumaan ja silitteli lihavaa, omenan
tapaista poskea, joka lep�si h�nen olkap��ll��n.
-- Minun mieleeni johtui, Tresham (min� alan jo tulla vanhaksi ukoksi,
niinkuin tied�tte, ja vanhoilla ukoilla on toisinaan mielijohteensa),
j�tt�� Polly, koska min� h�net olen l�yt�nyt, teille itsellenne, eik�
kellek��n muulle. Tahdotteko ottaa h�net minulta?
Kun is� ojensi k�sivartensa ottaaksensa vastaan lapsen, niin molemmat
miehet katsoivat vakavasti toisiansa silmiin.
-- Te rakastatte h�nt� suuresti, Tresham?
-- Enemm�n kuin voin sanoakaan.
-- Jumala siunatkoon h�nt�. Ei se paljoa merkitse, Polly, -- jatkoi h�n,
k��nt�en puhuessaan silm�ns� lapsen rauhallisiin kasvoihin, -- ei se
paljoa merkitse, jos sokea ja syntinen mies siunaa sit�, joka, niin kuin
t�m� pieni lapsi, on h�nt� itse��n niin paljoa parempi. Mutta se
merkitsisi paljon -- paljon h�nen armottomalle p��lleen ja h�nen
syylliselle sielulleen, -- jos h�n voisi olla niin paha ja kirota tuota
lasta. Parempi h�nen olisi, ett� myllynkivi ripustettaisiin h�nen
kaulaansa, ja h�n upotettaisiin meren syvyyteen. El� ja kukoista, ihana
lapseni! -- N�in sanoen h�n suuteli lasta. -- El� ja kukoista, ja tule
aikoinasi taas pienten lasten �idiksi, jotka my�s ovat Is�n kasvojen
edess� seisovien enkelien kaltaiset!
H�n suuteli lasta viel� kerran, antoi h�net lempe�sti vanhemmille, ja
l�ksi pois.
Mutta h�n ei l�htenytk��n Walesiin. Ei, h�n ei koskaan mennyt Walesiin.
H�n meni suoraa p��t� taas k�velem��n kaupungille ja katseli kansaa sen
ty�skennelless� ja huvitellessa, siell� ja t��ll� ja joka paikassa.
Sill� nyt h�n oli _Barbox Veljekset ja Kumpp._; h�n oli yksin�isen
nimens� osallisuuteen ottanut tuhansia kumppaneita.
Viimein h�n palasi hotelliinsa ja seisoi takkavalkean edess�,
virvoittaen itse�ns� kuumalla punssilla, jota h�n oli k�skenyt tuoda
kamiiniuunin reunalle. H�n kuuli kaupungin kellojen ly�v�n ja omaa
taskukelloaan katsoen h�n n�ki illan jo niin pitk�lle kuluneen, ett�
kello oli kaksitoista. Kun h�n pisti kellon takaisin taskuunsa, niin h�n
n�ki oman kuvansa uunipeilist�.
-- Vai niin, jopa nyt on syntym�p�iv�si tullut, -- sanoi h�n hymyillen.
-- N�yt�tp� voivan hyvin. Monta onnellista syntym�p�iv�� viel� saan
sinulle toivottaa!
T�mm�ist� onnentoivotusta h�n ei ollut koskaan ennen lausunut itselleen.
-- Totta maar! -- huusi h�n. -- Syntym�p�iv�n pakeneminen on muuttunut
aivan toiselle kannalle! T�m� on Phoebelle selitett�v� asia. Paitsi sit�
on t�ss� nyt kerrottava oikein pitk� juttu siit� tiest�, joka j�i
jututta. Min� en matkusta eteenp�in, vaan takaisin. Min� palaan heti
sill� junalla, jota yst�v�ni _Lamppu_ nimitt�� Lontoon p��junaksi.
H�n meni siis takaisin Mugbyn risteykseen ja asettausi sen l�heisyyteen
asumaan. Se oli soveliain asuntopaikka, jos tahtoi tehd� Phoeben el�m�n
hauskaksi. Se oli soveliain asuntopaikka, jos tahtoi, ett� Beatrice
opettaisi Phoebe� soittamaan. Se oli soveliain paikka, jos tahtoi
v�list� Pollya lainata. Se oli soveliain asuntopaikka, sill� siten
joutui yhteyteen kaikenlaisten hauskojen paikkojen ja ihmisten kanssa.
Sinne h�n siis asettui asumaan, ja koska h�nen asuntotalonsa seisoi
korkealla paikalla, niin saattoi h�nest� lopuksi sanoa, mit� Polly itse
ehk� (kaikella kunnioituksella) olisi sanonut:
Previous Page
| Next Page
|
|