Mugbyn risteys by Charles Dickens


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 19

-- Niinp� luulisin, -- vastasi _Barbox Veljekset_.

H�n sanoi t�m�n niin n�yr�sti, ett� Polly, joka istui h�nen oikealla
puolellaan, tuolille p��llekk�in pantujen tyynyjen p��ll�, taputti h�nt�
tyytyv�isyytens� osoitukseksi pari kertaa rasvaisella lusikallaan
poskelle ja lis�ksi soi h�nelle armollisen suutelon. Vaan kun h�n, t�t�
viimeksi mainittua palkintoa antaakseen, nousi seisoalle tyynyjen
p��lle, niin h�n lankesi p�in p��timysten vatien sekaan, jonka johdosta
_Barbox_ rient�ess��n avuksi huudahti: -- Herra Jumalani! Voi! Luulinpa,
ett� putosit takkavalkeaan, Polly!

-- Aika pelkuri oletkin! -- sanoi Polly, kun h�n taas oli asetettu
paikoilleen.

-- Kyll�, min� olen todellakin hyvin hermostunut, -- vastasi _Barbox
Veljekset_. -- Voi! Polly! �l� noin heiluta lusikkaasi, muuten putoat
tuolilta sivullep�in! �l� nauraessasi nosta noin jalkojasi, muuten
kaadut taaksep�in, Polly! Voi, voi! Polly! Polly! -- huusi h�n melkein
ep�toivoisena, -- meill� on vaaroja joka puolella!

Suojellaksensa Pollya kuperkeikoilta, jotka joka hetki h�nt� uhkasivat,
ei h�n tiennyt muuta neuvoa kuin pyyt�� h�nt� p�iv�llisen per�st�
istumaan matalalle rahille. -- Jos sin� istut, niin min�kin! -- sanoi
Polly. Rauha kun kaikista on kallein, niin _Barbox Veljekset_ siis k�ski
passarin ty�nt�� p�yt� syrj��n, tuoda kortteja, kaksi pient� rahia sek�
varjostimen, ja asettaa viimeksimainittu uunin viereen h�nen ja Pollyn
ymp�rille, siten ett� pieni kamari muodostui ison huoneen sis��n.
Hauskaa oli n�hd� miten _Barbox Veljekset_ nyt istui rahillaan,
viinipullo edess��n, katsellen Pollya, joka onnellisena rakensi
korttitalojansa. _Barbox_ oli aivan sinert�v� kasvoiltaan, kun h�n
koetteli pit�� henke�ns�, etteiv�t lapsen rakennukset menisi kumoon.

-- Mit� sin� siin� niin tuijottelet? -- sanoi Polly pit�en hetken lomaa.

Pahanteostaan n�in tavattuna, h�nen t�ytyi puolustellen my�nt��: -- Min�
taisin, pelk��n m�, jokseenkin tuikeasti katsella sinua, Polly!

-- Miksi tuijottelet? -- kysyi taas Polly.

-- Enp� osaa, -- mutisi toinen itsekseen, -- sanoa miksi. -- En tied�,
Polly.

-- Aika p�ll� sitten lienetkin, kun teet jotakin, etk� tied� miksi, eik�
niin? -- arveli Polly.

T�st� moitteesta huolimatta _Barbox Veljekset_ taas rupesi tarkasti
katselemaan lasta, kun t�m� kumartui korttitalonsa yli ja h�nen tuuheat
kiharansa varjostivat kasvoja. -- Mahdotonta, -- ajatteli matkustaja, --
ett� olisin ennen n�hnyt t�m�n siev�n lapsen. Olisinko ehk� n�hnyt sen
unissa? Jossakussa surullisessa unenn�ss�ni?

Mutta h�n ei saanut asiasta selv��. Sent�hden h�n sen heittikin ja
antautui muurarinammattiin, Pollyn p�iv�l�iseksi. H�n rupesi rakentamaan
kolmi-, neli-, jopa viisikerroksisia korttitaloja.

-- Kuule! Kenenk� luulet nyt tulevan? -- kysyi Polly illallisen per�st�
hieroen silmi��n.

Matkustaja koetti arvata: -- Ehk� passari?

-- Ei, -- sanoi Polly, -- Nukku-Matti se on. Minua alkaa nukuttaa.

Taas uusi h�mm�stytt�v� seikka matkustajalle!

-- Eiv�t n�yt� t�n� iltana en�� tulevan minua hakemaan, -- sanoi Polly.
-- Mit�s sin� luulet?

Ei h�nk��n sit� luullut. Viel� nelj�nnestunnin kuluttua, kun Nukku-Matti
ei en�� ollut tulossa, vaan jo oli tullut, t�ytyi kutsua tuo
konstantinopelilainen palvelustytt�, joka kernaasti lupasi pit�� huolta
siit�, ett� lapsi saisi maata hyv�ss�, terveellisess� huoneessa; itsekin
h�n lupasi menn� samaan kamariin levolle.

-- Ja olkaa hyv� ja pit�k�� tarkka huoli, -- sanoi _Barbox Veljekset_,
jolle taas uusi pelko tuli mieleen, -- ettei lapsi putoa ulos
vuoteestaan. --

Pollysta t�m� oli niin erinomaisen naurettavaa, ett� h�n molemmilla
k�sill��n tarttui matkustajaa kaulaan, joka rahilla istuen poimi
kortteja lattialta. Tytt�nen heilutti h�nt� sinne t�nne, painaen
hymykuoppaiset poskensa h�nen olkap��t�ns� vasten.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Sat 20th Dec 2025, 9:13