|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 11
-- Eik�h�n se olisikin kaikkein parasta?
-- Ei suinkaan, ei t�ss� tapauksessa kumminkaan! -- sanoi Phoebe,
ojentaen is�lle k�tt�.
-- Ei suinkaan, ei t�ss� tapauksessa kumminkaan! -- sanoi t�m�,
taputellen tytt�rens� k�tt�.
-- Te syyst� nuhtelette minua, -- kerkesi _Barbox Veljekset_ sanomaan,
punastuen kasvoiltansa, -- ja koska minusta voi ilman muuta aivan
selv�sti n�hd� ett� olen hirvi�, niin on minun joka tapauksessa aivan
turhaa tunnustaa _t�t�_ vikaani. Min� tahtoisin kuulla viel� enemm�n
teid�n el�m�st�nne. En oikein tied�, kuinka pyyt�isin teit� minulle
siit� kertomaan; sill� minulla on tuommoinen tuhma, j�r�m�inen luonto ja
ik�v�, peloittava tapa. Mutta hyvinp� haluaisin kuulla.
-- Aivan mielell�ni, herra, -- vastasi _Lamppu_ iloisesti kumpaisenkin
puolesta. -- Ja ensi aluksi, saadaksenne tiet�� nimeni -- -- --
-- Malttakaa! -- keskeytti vieras v�h�n punastuen. -- Mit� tekemist�
nimell� on itse asiaan! _Lamppu_ on kyllin hyv� nimi minulle. Se on
minulle mieleen. Se on selv� ja ytimek�s. Mit�p� min� muusta huolin!
-- Totta kyll�, herra, -- vastasi _Lamppu_, -- tavallisesti ei minua
muulla nimell� mainitakaan asemahuoneella. Mutta min� arvelin, ett�
koska te olette t��ll� ainoa ensim�isen luokan matkustaja ja olette
t��ll� yksityisasioissa, niin te ehk� -- --
Vieras torjui k�dell��n tuon ajatuksen, ja _Lamppu_ vastasi t�h�n
luottamuksen osoitukseen uudella _kierrolla_.
-- Teill� on vaivalloinen virka, arvaan min�, -- sanoi _Barbox
Veljekset_, kun _Lamppu_ kiertonsa j�lkeen paistoi entist��n
rasvaisemmalta.
_Lamppu_ aloitti: -- Eip� juuri liioin -- --, mutta h�nen tytt�rens�
kiirehti kesken puheen:
-- On kyll�, herra, h�nen virkansa on oikein vaivalloinen. H�n tekee
ty�t� nelj�toista, viisitoista, jopa kahdeksantoista tuntia p�iv�ss�.
V�list� menee vuorokausi aivan umpeensa.
-- Mutta teill�, Phoebe, -- jatkoi _Barbox Veljekset,_ -- teill�kin on
vaivaa koulusta ja nypl�yksest� -- --
-- Huviksenihan min� pid�n koulua, -- keskeytti tytt�, aukaisten
silm�ns� suureksi, ik��nkuin ihmetellen, ettei toinen t�t� ymm�rt�nyt.
-- Min� aloitin tuon toimen jo lapsena, sent�hden ett� sill� tavalla
sain muut lapset seuraani, n�ettek�s. _Se_ ei ollut mit��n ty�t�! Min�
teen sit� yh� viel�kin siit� syyst�, ett� sen johdosta saan n�hd� lapsia
ymp�rill�ni. _Se_ ei ole ty�t�! Se on minulle huvia, eik� ty�t�. Mit�
nypl�ykseeni tulee -- h�nen ahkerat sormensa olivat pys�htyneet,
ik��nkuin h�n edelliseen todisteluunsa olisi tarvinnut kaiken iloisen
intonsa; mutta nyt sormet uudestaan k�viv�t ty�h�n k�siksi, kun h�n
rupesi siit� puhumaan. -- Mit� nypl�ykseeni tulee, niin se k�ypi aivan
itsest��n ajatusten mukana ajatellessani, ja s�veleitten mukana kun
hyr�ilen. Ei _sek��n_ ole ty�t�! Luulittehan te sit� itsekin
soittamiseksi, muistattekos, herra? Ja niin se on minustakin!
-- Kaikki on h�nest� musiikkia! -- huudahti _Lamppu_ ihastuksissaan. --
Kaikki on h�nest� musiikkia!
-- Is� ainakin on musiikkia! -- sanoi Phoebe, osoittaen riemullisesti
h�nt� sormellaan. -- Is�ss� on enemm�n musiikkia kuin kokonaisessa
soittokunnassa!
-- No, no, kultaseni! Sin� puhut niinkuin kelpo tyt�r, aivan niin, mutta
sin� kehut liiaksi is��si, -- vastasi _Lamppu_ loistavin silmin.
-- Enp� kehukaan liiaksi, herra, en suinkaan. Ei, en mill��n tavalla.
Jos saisitte kuulla is�ni laulavan, niin huomaisitte etten liiaksi kehu.
Mutta te ette voi milloinkaan saada kuulla h�nen laulavan, sill� h�n ei
laula kellek��n muulle paitsi minulle. Kotiin tullessaan h�n aina laulaa
minulle, vaikka h�n olisi kuinka v�synyt. H�n lauleli jo minulle kauan
aikaa sitten, kun makasin t��ll� niinkuin pieni rikkimennyt vauva
raukka. Osasipa h�n itsekin sepitt�� pieni� lauluja, joihin h�n sovitti
kaikellaisia pieni� leikkipuheita mit� meill� oli ollut kesken�mme.
Tekeep� h�n niin nytkin viel� hyvin useasti. Voi, min� puhun teist�,
is�, koska herra sit� on pyyt�nyt. H�n on runoniekka, herra!
Previous Page
| Next Page
|
|