|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 28
Silloin avautui ovi hiljaa, ja vieras astui kynnykselle. �Elsa!� Eevi
kavahti pystyyn ja heitt�ytyi nyyhkien yst�v�ns� kaulaan.
��l� itke�, varoitteli �iti, �silm�si tulevat punaisiksi.�
�Elsa, rakas Elsa!� Eevi hymyili l�pi kyynelten. �Tule viereeni t�nne!�
H�n veti Elsan sohvalle, jossa itse istui, ja siihen he j�iv�t hetkeksi
kahden k�sik�dess� istumaan kuten niin usein ennen.
�Nyt meid�n t�ytyy pukea Eevi valmiiksi�, tuli �iti muistuttamaan, ja
Elsa se sitten hunnun ja seppeleen Eevin p��h�n kiinnitti. Sitte
poistuivat kaikki j�tt�en Eevin yksin sulhastansa odottamaan. Eevin
kiihke�t pyynn�t olivat nimitt�in saaneet vanhemmat suostumaan t�h�n
yhtymiseen, vaikka se olikin aivan vastoin yleist� tapaa.
Ovi avautui, ja Heikki pys�htyi kynnykselle. Siin� seisoi Eevi, h�nen
rakkaimpansa, puhtoisena puvussaan, ja kirkkaus kasvoillaan.
�Armaimpani, suokoon Jumala, ett� voisin tehd� sinut onnelliseksi.
Tunnen suuren kykenem�tt�myyteni.�
�Heikki, tulemmehan onnellisiksi, sano, tulemmehan!� Eevi nojautui
vavisten sulhaseensa. �Voitko sin� todella minua rakastaa?�
�Olen valmis sit� Jumalan ja ihmisten edess� vannomaan.�
�Autathan minua sitten?�
�Jumala meit� molempia auttakoon.� Heikki oli aivan kalpea. Hetkeksi
painoi h�n Eevi� kiihke�sti rintaansa vasten, sitten h�n poistui.
VIII.
Eevi ei mill��n muotoa tahtonut h�itten j�lkeen j��d� asumaan entiseen
kotiinsa. Siit� syyst� oli Heikki pyyt�nyt apulaispaikkaa toisessa
seurakunnassa ja olikin jo ilokseen saanut m��r�yksen. Tammikuun ensi
p�iv�n� tuli h�nen olla uudella paikallaan, siksi vietettiin h��t joulun
ja uudenvuoden v�lill�.
Kohta vieraiden hajauduttua l�ksiv�t nuoretkin.
Erohetki oli Eeville aivan toista kuin mit� h�n oli kuvitellut. H�n oli
usein edelt�k�sin ajatellut, miten onnellisena h�n kerran Heikin
rinnalla l�htisi omaa kotiansa kohden, mutta nyt, kun l�ht� oli tullut,
tuntui erohetken haikeus. Vanhemmat, koti ja yst�v�t, kaikki tuntuivat
nyt entist� moninkerroin rakkaammilta, ja ero heist� oli raskas,
hyvinkin raskas.
Turkiksiin hyvin k��rittyn� istui Eevi reess� Heikin rinnalla.
Kyyneleilt��n ei h�n pitk��n aikaan saanut mit��n sanotuksi, mutta kun
h�n v�hitellen alkoi tyynty�, muistuivat monet entiset ajatukset
mieleen. Usein jo Soinamossa ollessaan oli h�n h��matkaansa mieless��n
kuvaillut. H�n oli ajatellut valoisaa kes�y�t� tahi kuutamoista ihanaa
talvi-iltaa -- Nyt oli tuo onnenhetki tullut. Mutta kuu oli paksujen
pilvien peitossa, ja purevana puhalteli pohjainen. Se oli tielle jo
koonnut korkeat kinokset ja pyryytteli yh� viel� lunta aivan vasten
silmi�.
Eevi� v�risytti. Oliko t�m� kuva el�m�st�? N�ink� k�visi onnen unelmain?
Oliko t�m� matka ehken kuva todellisuudesta? L�mpim�n� sykkii nuoren
syd�n, kauniit kuvat kangastavat tulevaisuuden taivaalla, ja ihania kuin
aamurusko ovat nuoruuden unelmat. Mutta el�m�n todellisuus -- tuntuuko
se ehken kylm�lt� ja j��hdytt�v�lt� kuin pohjatuuli? -- Vilusta v�r�ht��
silloin syd�n, rusopilvet h�lvenev�t ja kaikki kauniit kangastukset
katoavat.
Eevi painautui l�hemm� Heikki�. �Heikki, on niin kylm�� ja kolkkoa.
Minua v�risytt��. Enk� ole paha, kun voin sit� valittaa t�ss� sinun
rinnallasi?�
�Et armaani, et ole paha ensink��n. Min� juuri mietin, miten paljo minun
nyt tulisi antaa sinulle. Olet kaiken j�tt�nyt minun t�hteni, ja min�
olen niin k�yh� antaja.�
Eevi oli kyyneleens� kuivannut, mutta n�m� Heikin hell�t sanat saivat ne
uudelleen virtaamaan.
Previous Page
| Next Page
|
|