Kahleeton vanki by Heikki Meriläinen


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 1






KAHLEETON VANKI




I.

Hanna nurpealla mielell�.


Uunissa puut palaa tuhisivat Tannilan pihan p��ss� tupottavassa,
vanhuuttaan luhistuneessa, matalassa tuvassa er��n� Lokakuun sateisena
iltana.

Lapsukaisia kolme: Manti, Matti ja Kaisu k�hertiv�t tulen luona, pienet
puikkoset k�siss��n. Puikkojensa nen�t aina sytyttiv�t ja puhasta
t�ps�hyttiv�t sammuksiin, ett� pienet hiilet j�iv�t kiilt�m��n tikkujen
neniin, joista valkean harmaat savut mutkaisina nauhoina nousta
kiemurtelivat ilmaan. Hiilet kun sammuivat ja savut lakkasivat
kitkumasta, niin sytyttiv�t puikkonsa taas uudestaan; ja kun olivat
palaneet hiilelle, sammuttivat taas ja silm�iliv�t kenen puikosta nyt
kauniin ja pisin savunauha l�hti.

Matti luuli, ett� sent�hden Mantin puikosta l�htee suorin ja pisin
savus�ije, kun se jaksaa puristaa tikkuaan kovemmin kuin toiset. Niin
koetti h�nkin sit� keinoa, mutta ei siit� l�htenyt apua, vaikka
puristi, ett� silmist� vesi tihisi. Mit� enemm�n h�n puristi, sit�
enemm�n vapisi puikko ja savunauha meni kikker�lle viihdelle, j�i
matalaksi ja hajosi ilmaan. Mantia tahtoi naurattaa, kun n�ki Matin
puristaa rutistavan puikkoaan ihan hammasta purren ja aivan hartian
voimasta. Mutta ei h�n kuitenkaan nauranut, kun tiesi sen Mattiin
tekev�n pahaa. Kasvoissa n�kyi vaan soma mieltymys ja aina puikkonsa
sammutettuaan ojenti h�n k�tens� suoraksi Mattiin p�in varsin
n�ytt��kseen Matille, miten se h�nell� onnistuu. Ja toisella k�dell��n
osotteli. Noin korkealle nousi nyt h�nell�, mutta n�in alas j�i
Kaisulla ja n�in alas Matilla. Antti -- lasten is� -- ei ollut viel�
kotona. H�n viipyi yh� kes�ansio-retkell��n pohjolan tukkit�iss�.
Ty�njohtajana kun oli, niin ei p��ssyt irti, ennenkun kes�ty� kokonaan
loppui ja lautat meren suulla saatiin varustelluksi oikein
talviteloilleen.

Ik�v� is�� v�hensi usein lapsiltakin iloisuuden. Manti se aina
salavihkaa silloin t�ll�in itke� pihauttikin. Mutta kun se ei sill�
parannut, niin t�ytyi tyyty�. Ja siin�h�n se aika kului. P�iv� meni,
toinen tuli.

�iti� rupesi nyt enemm�n kuin koskaan ennen huolestuttamaan is�n
viipyminen. Talvi antoi k�tt� ja huoneet tarvitsivat v�ltt�m�t�nt�
korjausta ennen talvelle l�ht��, varsinkin navetta.

Pirttikin oli vaan kattop��llisen�, sillatonna, uunitonna kehikkona,
joka sekin piti saada talveksi asuttavaksi, kun ei ollut uunia, jossa
olisi voinut paistaa paistoksiaan.

Tannila oli satoja vuosia ollut yhdell� asukkaalla, mutta nyt
perikunnan jaossa joutui alaik�isten osaksi toinen puoli, joka my�tiin
huutokaupalla ja joutui Antille.

Pirtti� ei ollut kuin yksi koko talossa. Se huoneitten jaossa j�i
entisille asukkaille. Antille tuli vaan kattop��llinen pirtin kehikko
ja se viisisein�inen tuparakennus, jossa nyt Antin perhe asui.

Tannilan vanhoilla asukkailla oli salainen veto saada viel� nytkin talo
yhdelle asukkaalle ja toivoivat sit� itselleen. Siin� tarkoituksessa
olivatkin hyvin kateellisia Antin perheelle ja koettivat ahdistaa
kaikella tavalla, ett� Antti kyll�styisi ja m�isi heille talonsa
velkakauppaan, kun rahoja ei heill� ollut.

T�ll� kerralla ei muuta kiusaa osanneet, niin eiv�t luvanneet pirtin
uunia, ett� saisi huomenna paistaa leip�taikinuksensa, vaikka h�n olisi
sen omilla puillansa l�mmitt�nyt.

T�st� oli Hannan -- lasten �idin -- mieli nurpea koko illan ja toivoi
ett� is� viimeink��n tulisi kotiin ja laittaisi oman pirtin
asuttavaksi, ettei tarvitseisi edes uunin puutoksessa olla. Ja
k�lk�inenh�n tuo tupa oli ainoaksi asuinhuoneeksi muutenkin, kun toisen
huoneen tarvitsi ruokahuoneeksi.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Wed 24th Apr 2024, 6:35