|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 7
Tuomo set� seisoi siin� ojennetuin k�sin ja tuijottavin silmin, kunnes
vihdoin aivan kuin hervottomana vajosi tuoliin ja painoi p��t��n
polviaan vasten.
"Jumala armahtakoon meit�", huokasi Chloe. "Mit� ukkoni sitten on
tehnyt, koska is�nt� voi kohdella h�nt� t�ll� tavalla?"
"Ei mit��n, ei kerrassaan mit��n", vakuutti Elisa, "mutta is�nt� sanoi
olevansa sellaisessa rahanpulassa, ett� joko Tuomo ja minun Harryni
olivat myyt�v�t, tahi koko kartano ja kaikki muut... Mutta min� en voi
ajatella lastani tuon miehen k�siss� ja siksi pakenen. Jos erehdyn
t�ss�, on Jumala sen minulle anteeksi antava, mutta en voi toisin
tehd�."
"Sinun pit�� menn� mukaan, ukko", sanoi nyt Chloe kiihke�sti. "Aiotko
todella odottaa siksi, ett� viev�t sinut alas virtaa my�ten sinne, miss�
orjia tapetaan joukottain n�lk��n ja ylen raskaaseen ty�h�n. Viel� on
aikaa. Rienn� nyt! Min� panen kalusi kokoon."
Tuomo set� kohotti p��t��n hitaasti ja sanoi tyynesti, vaikka samassa
surullisesti: "En min� aio l�hte�. Elisan paon pid�n luonnollisena; sit�
en mill��n ehdolla tahdo est��. Mutta kuulithan sin�, mit� �sken
kerrottiin, ett� joko min� tahi kaikki muut kartanossa ovat myyt�v�t.
Miksi en silloin uhraisi itse�ni. Is�nt�ni on aina tarvitessa l�yt�nyt
minut paikaltani; en ole viel� koskaan h�nen luottamustansa pett�nyt,
enk� aio sit� vast'edesk��n tehd�. Is�nt�� ei saa moittia, kyll� h�n
pit�� huolta sinusta ja noista pikku-raukoista."
H�n k��ntyi vuodetta kohti, miss� pienet villap��t rauhaisasti
nukkuivat. Mutta t�m� n�ky teki lopun h�nen tehdyst� tyyneydest��n. H�n
k�tki p��ns� suuriin k�siins� ja nyyhkytykset, jotka panivat koko
ruumiin v�r�j�m��n, t�yttiv�t tuvan.
Viimein sanoi Elisa matalalla ��nell�: "Aika rient��, minun on
l�hteminen. Koettakaa saada sanaa miehelleni ja tervehtik�� h�nt�.
Kertokaa h�nelle paostani ja ett� koetan p��st� Kanadaan. Kun h�net
viimeiseksi tapasin, en voinut aavistaakkaan t�llaisia... Ja sanokaa
my�skin h�nelle, ett� jos emme en�� t�ss� el�m�ss� tapaisi toisiamme"
..... ��ni petti, eik� h�n voinut jatkaa. H�n k��ntyi oveen p�in ja sai
viimein itkusta tukahdetulla ��nell� kuiskatuksi: "sanokaa, ett� h�n
aina el��, niin ett� kohtaamme toisemme taivaassa."
Sitten h�n katosi pime��n y�h�n.
III.
Ei voi kuvitella onnettomampaa ja s��litt�v�mp�� henkil��, kuin Elisa,
kun h�n kulki kylm�n� talviy�n� outoa tulevaisuutta kohti kalvava tunne
rinnassaan. Kaikki h�nen ajatuksensa olivat sekaisin. H�n n�ki kuin
unissa tutut paikat, puut, laaksot, niityt ja pellot kiit�v�n ohitsensa.
Yksi ainoa asia oli h�nell� selvill�: ��ret�n vaara, joka uhkasi h�nen
lastansa. Ahdistus ja �idin rakkaus ajoivat h�nt� lakkaamatta eteenp�in.
Tavallisissa oloissa olisi poikanen saattanut itse k�vell� ja �iti olisi
vaan h�nt� taluttanut, mutta nyt h�n ei hetkeksik��n tahtonut laskea
lastansa alas. Pelko oli j�nnitt�nyt joka j�ntereen h�nen ruumiissaan ja
antanut h�nelle yl�nluonnolliset voimat, ett'ei h�n tuntenut taakkansa
painavankaan. H�n riensi kuin kiljuvien petojen takaa-ajama, kuiskaten
vaan v�list� v�risevin huulin: "Herra, auta minua! Herra, pelasta
minut."
Harry oli alussa valveella. Kaikki tuo uusi ja kummallinen oli vienyt
unen h�nen silmist��n. Mutta kun �iti aina vakuutti, ett� h�n kyll�
pelastuisi, jos vaan pysyisi hiljaa ja ��neti, kietoi h�n pienet
k�sivartensa �idin kaulan ymp�ri ja kysyi:
"Pit��k� minun pysy� hereill�, �iti?"
"Ei yht��n armahani, nuku sin� vaan."
"Mutta eth�n anna pahan miehen ottaa minua, jos nukun?"
"En anna, niin totta kuin Jumala minua auttakoon", vastasi �iti palavin
silmin.
"Oletko ihan varma siit�, �iti?"
Previous Page
| Next Page
|
|