|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 33
T�m� mies oli Shelbyn poika, nuori Yrj� herra, joka vuosien kuluessa oli
varttunut ko'okkaaksi nuorukaiseksi ja hoiti koko kotikartanoa is�ns�
kuoltua.
Mutta mist� h�n oli tiennyt tulla Legreen tilukselle?
Heti S:t Clairen kuoleman j�lkeen, kun Ofelia neiti huomasi, ett'eiv�t
perilliset v�litt�neet Tuomon vapauttamisesta, oli h�n kirjoittanut
Shelbylle ja kertonut t�lle h�nen entisen palvelijansa kohtalosta. H�n
l�hetti my�skin sen lakimiehen osotteen, joka oli ollut kuolinpes��
suorittamassa.
N�iden tietojen avulla oli Yrj� vihdoin viimeinkin saanut selkoa vanhan
yst�v�ns� olopaikasta ja tuli h�nt� nyt lunastamaan.
Palvelijat neuvoivat h�nt� astumaan sis��n, miss� Legree happamen
n�k�isen� otti vierastaan vastaan.
"Minulle on kerrottu", alkoi nuorukainen, "ett� te New Orleansissa
olette ostanut Tuomo-nimisen orjan. H�n on ennen palvellut is�ni luona,
ja nyt tulin t�nne kysym��n, ettek� tahtoisi myyd� h�nt�."
Legreen kasvot synkistyiv�t ja h�n vastasi kiukkusesti: "Kyll� min� olen
ostanut sellaisen heitti�n, mutta se oli kirotun huono kauppa. Ei
h�nest� ole ollut muuta kuin vahinkoa ja harmia. Ei ole ottanut
taipuakseen, vaikka on saanut selk��ns� enemm�n kuin kukaan muu. Kai h�n
t�ll� hetkell� jo tekee loppua."
"Miss� h�n on", kysyi Yrj� kiihke�sti. "Min� tahdon menn� h�nen
luoksensa." H�nen silm�ns� s�ken�iv�t ja poskensa paloivat.
"H�n on tuolla vajassa", ilmoitti er�s pieni neekeripoika, joka
tiedonannostaan sai Legreelt� potkun.
Mutta Yrj� riensi neuvottuun paikkaan, miss� Tuomo jo oli maannut toista
p�iv�� enimm�kseen tainnoksissa.
H�n ei k�rsinyt en��, sill� jok'ikinen hermo oli tylsistynyt, mutta h�n
eli kuitenkin viel�, sill� henki ei niin helposti j�t� rotevaa, vankkaa
ruumista.
Moni onneton, jonka syd�mmess� Tuomo oli her�tt�nyt iankaikkisen
rakkauden kipin�n, oli y�n hiljaisuudessa k�ynyt h�nen luonansa
palkitakseen sit� yst�v�llisyytt�, jota Tuomo alati oli heille
osottanut. Tosin ei heill� ollut muuta antaa, kuin lasi kylm�� vett�
tahi lohduttavia sanoja, mutta ne annettiin t�ydest� syd�mmest�.
Yrj� ei ollut uskoa silmi��n astuessaan sis��n.
"Onko se mahdollista", sanoi h�n monta kertaa ja lankesi polvilleen.
"Voi, minun rakas Tuomoni! Her��! Sano viel� jotakin! Oma Yrj�si kutsuu
sinua. Etk� tunne minua?"
"Yrj�", sanoi Tuomo ja avasi silm�ns�.
Mutta katse oli sekava ja tajuton. V�hitellen n�kyi kuitenkin muisti
palajavan, katse kirkastui ja koko kasvot selkeniv�t. H�n pani karkeat
k�tens� ristiin sanoen:
"Jumalan kiitos! T�m� oli ainoa, joka viel� puuttui. Nyt kuolen
tyytyv�isen�, kun n�en, ett� entinen is�nt�v�keni minua viel� muistaa.
Se l�mmitt�� syd�nt�."
"Sin� et saa kuolla, Tuomo! Kuuleppa, min� olen juuri tullut sinua
ostamaan ja kotia viem��n", sanoi Yrj� kiihkoisesti.
"Oi, hyv� herrani, se on my�h�ist�... Jumala on minut kutsunut toiseen
kotiin... Taivas on kuitenkin parempi, kuin Kentucky."
"Voi, rakas yst�v�", vaikeroi Yrj�. "Syd�mmeni on s�rky� n�hdess�ni
sinut t�ss� kurjassa vajassa ja ajatellessani sinun k�rsimyksi�si."
"�lk�� puhuko noin.... Min� olen kyll� ollut s��litt�v�, mutta nyt on jo
kaikki ohitse. Min� olen voittanut ... taivas on l�hell�.... Voi, Yrj�
herra, suurin onni on olla kristitty."
Yrj� istui kyyneleet silmiss��n syv�sti liikutettuna.
Tuomo tarttui h�nen k�teens� ja jatkoi: "�lk�� kertoko Chloelle, miss�
tilassa l�ysitte minut. Se koskisi h�neen niin kipe�sti.... Sanokaa
vaan, ett� tapasitte minut i�isyyden portilla... Ja sanokaa, ett� Herra
aina ihmeellisesti on auttanut minua.... Tervehtik�� heit� kaikkia."
Previous Page
| Next Page
|
|