|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 32
Tulija oli Legreen em�nn�itsij� Cassy. H�n oli aikoinaan saanut
huolellisen kasvatuksen ja kokenut parempia p�ivi�, mutta nyt
vanhemmiten joutunut Legreen kynsiin, jonka raakuus ja julmuus oli
tehnyt h�nen el�m�ns� siet�m�tt�m�ksi.
H�n laski alas lyhtyns� ja kaadettuaan tuomastaan pullosta vett� lasiin,
nosti h�n Tuomon p��t� ja antoi h�nen juoda.
Ahmien Tuomo tyhjensi lasin toisensa per�st�.
"Juokaa niin kauvan, kuin suinkin janottaa. En ole ensi kertaa viem�ss�
vett� sellaisille raukoille, kuin te nyt olette."
Sitten h�n viel� pani kylmi� vesik��reit� h�nen haavojensa p��lle ja
puuvillapakan h�nen p��ns� aluseksi.
Tuomo kiitti ja vaimo istuutui lattialle h�nen viereens�. H�nen kasvonsa
olivat kauniit ja jalosti muodostuneet, mutta k�rsimykset ja
n�yryytykset olivat tehneet ne synk�n ja katkeran n�k�isiksi.
"Te olette rohkea", sanoi h�n hetkisen ��net�nn� tuijotettuaan "Teill�
on my�skin oikeus puolellanne, mutta kuitenkin on vastustaminen aivan
turha. Te olette joutuneet paholaisen kouriin ja h�n on teit� v�kev�mpi,
teid�n on antauminen."
Tuomo vavahti. Tuo ajatus oli jo monta kertaa kiusannut h�nt� t�n�
tuskan y�n�, ja nyt se lausuttiin kehoituksena.
Syd�mmens� pohjasta h�n huokasi: "Herra Jumala!"
"Ei rukoilemisesta apua ole", sanoi nainen synk�sti. "En luule Jumalaa
olevankaan. Antaukaa, muuten on ruoskitseminen j�lleen alkava huomenna!
Olkaa varma siit�! Menk�� virran mukana ja tehk�� kuin muutkin!"
"En, hyv� neiti. Min� olen kadottanut kaikki t�ss� maailmassa, vaimoni,
lapseni ja hyv�n is�nt�ni, joka lupasi minulle vapauden. En tahdo p��lle
p��tteeksi kadottaa taivasta."
Kun he olivat kauvan aikaa keskustelleet, pyysi Tuomo, ett� Cassy etsisi
h�nen raamattunsa ja lukisi v�h�sen.
Sanat n�kyiv�t tekev�n syv�n vaikutuksen lukijaan, sill� h�nen ��nens�
oli tukahtua liikutuksesta, ja kun h�n tuli tuohon paikkaan: "Is�, anna
heille anteeksi, sill� eiv�t he tied�, mit� tekev�t", peitti h�n
kasvonsa pitkiin kiharoihinsa ja puhkesi raivoisaan itkuun.
My�skin Tuomo itki ja huokasi: "Voi, jospa voisimme k�ytt�yty� n�in.
Rakas Jesus, auta meit�!"
Ja Tuomon rukoukset tulivat kuulluiksi.
H�n sai keskell� vaivojaan rauhaa ja tunsi Vapahtajansa l�sn�oloa.
Loppuosa t�t� maallista vaellusta tuntui niin mit�tt�m�n lyhyelt�
verrattuna i�iseen iloon.
Kuten Cassy oli ennustanut, ei suinkaan r��kk�ykset ja ruoskitsemiset
viel� p��ttyneet, sill� Legree kuohui vihaa. H�n oli t�h�n asti saanut
jokaisen neekerin taipumaan, kuten h�n itse kerskasi, ja Tuomo oli
my�skin ruoskittava kuuliaisuuteen tahi kuoleva.
Mutta t�st�l�hin oli kuin ly�nnit vaan olisivat kohdanneet h�nen
ulkonaista ihmist��n. Syd�mmess� ne eiv�t tuntuneet.
Kun Sambo ja Quimbo t�ytt�en vimmatun is�nt�ns� k�sky� hakkasivat h�nt�
kuin mielett�m�t, n�ki Tuomo edess��n orjantappurakruunuisen olennon,
joka katseli h�nt� lempe�sti ja s��liv�sti ja vuodatti h�nen syd�mmeens�
kest�vyytt� ja k�rsiv�llisyytt�.
Kun h�nen kiduttajansa viimeinkin taukosivat, avasi Tuomo silm�ns� ja
sanoi: "Voi teit� raukkoja, min� annan teille syd�mmest�ni anteeksi."
Sitten h�n k�vi tainnoksiin.
XIII.
Seuraavana p�iv�n� n�htiin keve�t ajopelit pys�htyv�n kartanon
ulkopuolelle. Er�s nuori mies astui alas ja rupesi kysym��n paikan
is�nt��.
Previous Page
| Next Page
|
|