|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 16
Tuomolla oli oma pieni huoneensa ja siell� tapaamme h�net er��n� p�iv�n�
rihvelitaulu edess��n. H�n n�et oli p��tt�nyt kirjoittaa kotiansa. Mutta
se oli itse teossa rohkea yritys. Tosin h�n kotona ollessaan oli saanut
opetusta Yrj� herralta, mutta siit� oli jo kulunut niin pitk� aika, ett�
h�n tuskin en��n muisti kaikkien kirjaimien ulkomuotoakaan. Eik� h�n
liioin tiet�nyt, milloin mit�kin oli k�ytett�v�. Siksi h�n nyt ensin
taululle koitti saada kokoon jonkinmoista kirjeen suunnitelmaa.
Juuri kun h�n siin� hikoili ja vaikeroi taulunsa ��ress�, astui Eva
sis��n, kiipesi tuolille ja katseli h�nen ty�t��n.
"Mit� kummia koukeroita sin� piirtelet, Tuomo set�", kysyi h�n.
"Min� koetan kirjoittaa rakkaalle muijalleni ja lapsukaisilleni, Eva
neiti", vastasi Tuomo pyyhkien silmi��n, "mutta enp� oikein tied�,
tulleeko t�st� mit��n."
"Oi, jospa voisin auttaa sinua, Tuomo! Viime vuonna osasin jo tehd�
kaikki kirjaimet, mutta pelk��np� unhottaneeni."
Nyt he rupesivat yhdess� koettamaan. Molemmat olivat totiset ja tarkat
sek� milt'ei yht� taitamattomat. Kultakiharainen ja musta villap��
olivat aivan vieretysten ja neuvottelivat v�h� v�li� jonkun kirjaimen
ulkomuodosta.
"Katsoppas, t�m� rupee jo n�ytt�m��n muhkealta", huudahti Eva ja
t�hysteli ihaellen sit�, mit� olivat saaneet kokoonkyh�tyksi. "Kuinka
t�m� mahtaa ilahuttaa sinun vaimoasi ja lapsiasi! Se on oikein
h�pe�llist�, ett� sinun on t�ytynyt erota heist�. Kyll� min� pyyd�n,
ett� is� antaa sinun viel� palata heid�n luoksensa."
Tuomo set� kertoi nyt, ett� h�nen entinen em�nt�ns� ja Yrj� herra olivat
luvanneet ostaa h�net takaisin, ja n�ytti dollaria, jonka Yrj� oli
antanut h�nelle asian varmemmaksi vakuudeksi.
"Oletko siell�, Tuomo", kuului S:t Clairen ��ni, ja samassa h�n astui
sis��n.
"Mutta mit� t�m� on", kysyi h�n katsellessaan rihvelitaulua.
"Se on Tuomon kirje. Min� autan h�nt� v�h�sen t�ss� toimessa. Eik� ole
hyvin kirjoitettu?"
"En tahtoisi loukata kumpaakaan", sanoi S:t Claire hymyillen, "mutta
ehk�p� lienee paras, Tuomo, ett� annat minun kirjoittaa t�m�n kirjeen."
Sen h�n my�skin teki, ja ennen iltaa se jo oli postissa.
VI.
Er��n� p�iv�n� toi S:t Claire serkulleen, Evan t�dille, nokimustan, noin
8-vuotiaan tyt�n kasvatettavaksi.
Tytt�, jonka nimi oli Topsy, oli vilkkaan ja villiytyneen n�k�inen.
Mustat kiilt�v�t silm�t katselivat uteliaasti ymp�rilleen ja valkoiset
hampaat hohtivat puoliavoimesta suusta. H�nell� ei ollut muuta, kuin
s�kkikankainen vaatekappale yll��n, ja h�n seisoi nyt uuden
hallitsijansa edess� k�det n�yr�sti ristiss�.
Ofelia neiti ei ollut varsin tyytyv�inen saamastaan lahjasta. H�nest�
talossa oli jo kyllin kasvavaa mustaa sukupolvea, josta oli paljon
huolta ja vastuuta.
Mutta S:t Claire selitti ostaneensa lapsen pelastaaksensa h�net
ruumiillisesta ja henkisest� kurjuudesta. Tytt� oli palvellut er��ss�
kapakassa, ja siell� h�nt� joka p�iv� piiskattiin niin, ett� h�nen
h�t�huutonsa kuuluivat kauvas ymp�rist��n. H�n toivoi nyt, ett� Ofelia
ottaisi lapsirukan huostaansa ja tekisi h�nest� kelpo ihmisen.
Mutta se oli helpommin sanottu kuin tehty.
Topsya oli aina kohdeltu pahemmin kuin elukkaa, ei koskaan
yst�v�llisesti puhuteltu ja neuvottu, aina vaan toruttu, potkaistu ja
tuupattu. H�nell� ei sent�hden ollut aavistustakaan kuuliaisuudesta,
rehellisyydest� ja hyvyydest�. H�n varasti ja valehteli, oli viekas kuin
kettu ja sukkela kuin orava, aina valmis osottelemiseen ja kaikenlaisiin
hullunkurisuuksiin.
Previous Page
| Next Page
|
|