Tuomo sedän tupa by Harriet Beecher Stowe


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 1

Mutta kuinka se on mahdollista, arvelet, ett� ihmiset voivat olla niin
kovia ja armottomia l�himm�isilleen? Niin, se on tavallaan kyll�kin
kummallista, mutta juuri t�ss� parhaiten n�kyykin orjuuden kirous. Se
piti monta miljoonaa ihmist� el�inten kannalla ja teki heid�n
is�nnist��n itsekk�it� ja kovasyd�mmisi� tyranneja. Heid�n mielest��n
orjat olivat vaan jonkinmoisia koneita, joidenka avulla he hankkivat
itselleen rikkauksia. He tottuivat v�hitellen julmuuteen aivan niinkuin
me totumme talven pakkaseen. Monen mielest� eiv�t neekerit olleetkaan
oikeita ihmisi�. Heid�n t�ytyi rautateill� ajaa el�invaunuissa ja
kirkossa istua eri penkeiss�.

Oli niit� kuitenkin jalojakin ihmisi�, jotka koko syd�mmest��n
paheksivat orjuutta ja koettivat kaikin tavoin lievent�� orjiensa tilaa.
Sellainen oli muun muassa er�s lempe�luontoinen ja viisas rouva, nimelt�
Harriet Beecher-Stowe. H�n k�rsi sanomattomasti n�hdess��n ja
kuullessaan sit� julmuutta, jota orjat joka p�iv� h�nen rakkaassa
is�nmaassaan saivat kokea. Se oli h�nest� niin hirmuinen h�pe�, niin
kauhea m�t�haava vapaassa Amerikassa. Viimein h�n ryhtyi kirjoittamaan
er�st� kirjaa, jolle antoi nimen "Tuomo Sed�n tupa". Siin� h�n otti
kuvatakseen niit� surkeuksia, joita h�n monta kertaa oli itkenyt, joiden
takia h�n monta y�t� oli valvonut.

Kirja her�tti heti ��ret�nt� huomiota. Toiset sit� ylistiv�t pilviin
saakka, toiset taas moittivat. Mutta kaikki sit� lukivat, kaikki siit�
puhuivat. Orjuuden vastustajien luku kasvoi p�iv� p�iv�lt� ja orjien
vapauttamista ruvettiin puuhaamaan monessa piiriss�. Mutta etel�valtiot
panivat vastaan. Siell� mahtavat herrat suurine puuvilla-istutuksineen
eiv�t sanoneet voivansa tulla toimeen ilman t�t� laitosta. Kun asiasta
ensin kiisteltiin kauvan aikaa sanomalehdiss� ja suurissa kokouksissa,
syttyi viimein ankara sota pohjois- ja etel�valtioiden v�lill�. Se
nielasi paljon ihmisi�, paljon rahaa, mutta pohjoisvaltiot saivat
kuitenkin viimein voiton ja orjat vapautettiin. Nyt ei Amerikassa ole
ainoatakaan orjaa en��n. Mustia ihmisi�, neekerej� kyll� viel�kin on,
mutta heill� on samat oikeudet kuin muillakin, saavat liikkua vapaasti,
minne tahtovat.

Siit� on jo p��lle 40 vuoden kun "Tuomo Sed�n tupa" ensin ilmestyi
englannin kielell�. Se on sittemmin k��nnetty monelle kymmenelle
kielelle ja levinnyt ymp�ri Euroopan, jopa tunkeunut Aasiaankin. T�st�
on varmaankin opettajasi joskus puhunut. Ehk�p� h�n my�skin on kertonut,
ett� suomenkielell�kin on ilmestynyt er�s lyhyempi "Tuomo Sed�n tupa"
lapsia varten. Kentiesi sin� silloin olet mennyt joko lainakirjastoon
tahi kirjakauppaan sit� kysym��n saadaksesi my�skin lukea t�t�
merkillist� kirjaa. Mutta nolona olet palannut, sill� siell� vastattiin,
ett� se jo aikoja sitten oli loppuunmyyty.

T�ss� se nyt uudestaan esitet��n suomalaisia lapsia varten ja tarjoutuu
sinulle luettavaksi. Omin silmin saat t�ss� tutustua orjaraukkojen
kurjuuteen. Her�tt�k��n se sinua n�kem��n v��ryyksi� maailmassa ja
taistelemaan totuuden ja hyvyyden puolesta.

Helsingiss� Hein�kuussa 1893._

_M. F._




TUOMO SED�N TUPA.




[Kuva: Tuomo set�.]




I.


Pieness� kaupungissa Kentuckyn valtiossa istui er��n� helmikuun p�iv�n�
kaksi herrasmiest� vakavasti keskustellen. Huone, miss� olivat, oli
hienosti sisustettu ja heid�n edess��n oleva p�yt� oli t�ynn�
viinipulloja ja muita virvokkeita.

Toinen herroista oli lyhytkasvuinen ja lihava. H�nen kasvojensa ilme oli
r�yhke� ja halpamainen ja koko h�nen k�yt�ksens� osoitti sellaista
henkil��, joka ei ole saanut mink��nlaista sivistyst�, mutta joka
kuitenkin tahtoo olla ylinn� joka paikassa. H�nen pukunsakin oli
sentapainen, loistava ja huomiota her�tt�v�. Suureen ruususolmuun
sidottu kaulaliinansa oli punaisen ja sinisen kirjava, liivit hohtavan
punaiset ja lihavat k�det t�ynn� sormuksia. Raskaat kiilt�v�t
kellonvitjat, joihin oli kiinnitetty kaikenlaisia leluja, riippuivat
alas aina vatsalle asti. Ne n�yttiv�t olevan omistajansa ylpeyden
esineen�, sill� keskustellessaan h�n niit� ehtimiseen hypisteli ja
kilisteli. H�nen puheensa oli hyvin karkealuontoista ja sit� h�n sitten
viel� h�ysti raaoilla sanoilla ja kirouksilla.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Wed 24th Apr 2024, 9:12