|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Next Page
Page 0
The Project Gutenberg EBook of Tuomo sed�n tupa, by Harriet Beecher Stowe
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Tuomo sed�n tupa
Author: Harriet Beecher Stowe
Editor: Maikki Friberg
Release Date: July 30, 2005 [EBook #16393]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TUOMO SED�N TUPA ***
Produced by Matti J�rvinen, Tuija Lindholm and Distributed
Proofreaders Europe.
Harriet Beecher-Stowe'n
TUOMO SED�N TUPA.
Nuorisolle mukaili
Maikki Friberg.
Ensimm�isen kerran julkaissut
Weilin & G��s'in Osakeyhti� 1893.
Esipuhe.
_Nuori lukijani! Varmaankin olet kuullut puhuttavan neekereist�
Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa. Neekerit ovat, kuten tied�t, kotoisin
Afrikasta, mutta kun Amerikassa tarvittiin ty�voimia, tuotiin heit�
sinne joukottain suurilla laivoilla. Mutta, sanonet, miksi eiv�t
amerikalaiset itse tehneet ty�t��n? He eiv�t kest�neet kuumaa ilmanalaa,
eik� heit� muutenkaan ollut kyllin. Varsinkin oli Yhdysvaltain
etel�-osassa n. k. Etel�valtioissa suuri ty�v�enpuute, siell� kun oli
laajat riisi-, sokeri- ja puuvillaviljelykset. Ja siksi neekerit
paraasta p��st� sijoitettiinkin sinne.
Ty� ei suinkaan ole mit��n pahaa. Kotona n�et is�si ja �itisi tekev�n
ty�t� aamusta iltaan ja kun kasvat isoksi, rupeat sin� my�skin
harjoittamaan jotakin tointa. Ty�ll� me ansaitsemme ruokamme ja
vaatteemme, ty�mme hedelmill� voimme auttaa ihmisi�, jotka ovat h�d�ss�
ja puutteessa. Mutta neekereist� ei tehtyk��n t�llaisia ty�miehi�. He
eiv�t koskaan saaneet penni�k��n ty�st��n, eiv�t itse saaneet valita
toimintaansa, eiv�tk� saaneet menn�, mihink� tahtoivat. He joutuivat
kokonaan is�ntiens� omaisuudeksi, herrojensa orjiksi. Ja n�m� saivat
heit� ostaa, myyd� ja vaihtaa aivan niinkuin meill� menetell��n hevosien
ja lehmien kanssa.
Jos joku esim. meid�n maassa tekee toiselle pahaa, joutuu h�n siit�
edesvastauksen alaiseksi ja saapi rangaistuksen, sill� laki suojelee
kaikkia. Mutta Amerikan lait eiv�t suojanneet neekeriorjia; n�it�
raukkoja saivat is�nn�t mielin m��rin kurittaa ja ruoskia. V�liin heit�
piiskattiin niin, ett� tulivat viallisiksi, jopa menettiv�t henkens�kin.
Kun orjaparat sitten ep�toivossaan koettivat paeta, ajettin heit� mit�
julmimmalla tavalla takaa. Oli oikein erityisi� verikoiria t�t� varten.
Ehtimiseen n�htiin sanomalehdiss� ilmoituksia karanneista orjista,
joiden omistajat lupasivat suuret summat sille, joka saattaisi heid�n
"omaisuutensa" joko el�v�n� tahi kuolleena takaisin. Laissa oli sakon
uhalla kiven kovaan kielletty auttamasta karanneita orjia.
Next Page
|
|