|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 6
"Soo--oh, vai kaikkia," sanoi Peter. "Minua ne jo alkavat kyll�stytt��
aika lailla. Minulla oli kylliksi harmia omistani," lis�si h�n
iloisesti, l�mmitellen k�si��n tulessa aivan kuin mies, joka aikoo
nauttia lystist� keskustelusta. "Toinen tytt� oli vain viisitoista
vuotias. Min� ostin h�net halvalla er��lt� poliisilta, joka oli pit�nyt
h�nt� luonaan. H�n ei ollut paljon arvoinen. Mutta se toinen! Voi
helkkari sent��n! En ikin� ole n�hnyt h�nen vertaistaan neekeritytt��.
Min� sen my�nn�n heti paikalla suoraan -- -- --" sanoi Peter ojentaen
sormiaan tuleen p�in, "ett� h�n oli kolmekymment� vuotta niin varmaan
kuin h�n oli yhden p�iv�n vanha. Miehet eiv�t tavallisesti v�lit� sen
ik�isist� naisista, ne rakastavat enemm�n tytt�letukoita. Mutta minun
mieleni tarttui h�neen ensi n�kem�ll�. H�n oli sen pojan oma, jonka
seurassa min� olin, mist� lie hankkinut h�net, pohjoisesta. Sill�
pojalla oli ollut koko homma ennenkuin h�n sai sen naisen itselleen.
Naisella oli n�et neekerimies ja kaksi lasta, ja h�n ei tahtonut j�tt��
heit�. Jotain sen kaltaista hullutusta minulle kerrottiin. Tied�tteh�n
millaisia ne neekerit ovat? No niin, min� koettelin houkutella sit�
toista poikaa antamaan h�net minulle, mutta ei se peijakas taipunut.
Toisen naisen h�n antoi minulle, mutta h�nest� en min� paljoa
v�litt�nyt, sill� h�n oli lapsi vain. No niin, min�p� l�ksin Umtaliin ja
toin sielt� koko joukon viinaa ja muuta hyv��, ja palatessani leiriin ei
heill� siell� ollut tippaakaan juotavia. Kymmeneen p�iv��n ne eiv�t
olleet n�hneet viinan pisaraakaan, ja sade aika oli tulossa eik� ollut
tietoa, mist� voisi saada juomia. No niin, minulla oli viinapulloni,
n�in suuri -- -- --" h�n osoitti k�sill��n noin kahden jalan pituista
v�li�, "ja se toinen poika tahtoi ostaa sit� minulta. Min� en v�litt�nyt
ollenkaan h�nen tarjouksistaan. Sanoin vain, ett� tarvitsin sen itsekin.
H�n tarjosi minulle vaikka mit�. Vihdoin sanoin: 'No, sama kai se
minulle on! Voinhan tehd� sinulle mieliksi ja antaa viinat sinulle, jos
sin� annat minulle sen naisesi!' Ja silloin h�n suostui. Ei monikaan
mies olisi v�litt�nyt neekerinaisesta, jolla oli kaksi lasta, mutta mit�
min� siit�, se oli saman tekev� minulle. Ja kyll� h�n osasi tehd� ty�t�!
H�n laittoi puutarhan, jossa h�n, ja se toinen tytt� tekiv�t ty�t�.
Minun ei tarvinnut pennink��n edest� ostaa ruokaa kuutena kuukautena ja
viel� min� m�inkin vihre�t� maissia ja kurpitseja toisille miehille. Ja
siisti h�n oli my�skin, sen vakuutan. Englannin kielt� h�n oppi paljoa
nopeammin kuin min� opin h�nen kielt��n ja pian kyll� h�n rupesi
k�ytt�m��n pukua ja kaulahuivia."
Vieras istui yh� viel� liikkumatta katsellen tuleen.
Peter Halket asettui istumaan hiukan mukavammin valkean ��reen. "No
niin, er��n� p�iv�n� palasin takaisin majalleni hiukan odottamatta
noutamaan jotain, ja mit� n�in? H�n puheli majan ovella er��n
miesneekerin kanssa. Min� olin antanut heille ankarat k�skyt, ett� he
eiv�t ikin� saisi puhua sanaakaan miesneekereille, ja siksi kysyin, mit�
tuo oli olevinaan. H�n vastasi vallan tyyneesti ett� se oli vieras, joka
oli kulkenut ohi ja pyyt�nyt h�nelt� vett� juotavaksi! Min� en tehnyt
sen enemp��, ajoin vain miehen pois. En ajatellut sit� en��. Mutta
seuraavana p�iv�n� n�in sen saman miehen hiipiv�n pitkin kentt��. Vaimo
tuli luokseni samana p�iv�n� ja pyysi minulta patruunia. Min� kysyin
mit� piruja akat tekiv�t patruunilla, ja h�n sanoi, ett� vanha
neekerivaimo, joka oli auttanut h�nt� puutarhaty�ss�, oli sanonut
lakkaavansa kokonaan avunannosta, ellei h�n saisi hiukan patruunia
pojalleen, ett� t�m� p��sisi pohjoiseen elefantteja mets�st�m��n. Vaimo
kiusasi ja k�rtti minulta noita patruunia, sill� h�nen piti kohta saada
lapsi, ja h�n vakuutti ettei h�n voinut hoitaa puutarhaa ilman apua.
Min� vihdoin annoin ne h�nelle. Min� en milloinkaan malta ajatella.
No niin, satuin sitten kuulemaan ett� yhti�n piti suorittaa pieni
kahakka matabelel�isten kanssa ja arvelin ett� voisinhan min� l�hte�
mukaan vapaaehtoisena. Sanottiin ett� siell� oli kosolta saalista
saatavana, ja maatakin siell� voisi saada ja vaikka mit�, ja min�
arvelin viipyv�ni tuolla retkell� ainoastaan kolme kuukautta. L�hdin
siis. Min� j�tin naiset kotiin ja paljon muonatavaroita puutarhaan sek�
hiukan sokeria ja riisi�, ja min� kielsin heit� liikkumasta minnek��n,
kunnes palaisin takaisin. K�skin sit� toista miest� pit�m��n heit�
silm�ll�. Molemmat naiset olivat mashonalaisia, ja he vakuuttivat aina,
ett� mashonalaiset eiv�t rakasta matabelel�isi�, mutta, kautta taivaan,
he n�kyiv�t rakastavan heit� kumminkin enemm�n kuin meit�. Mashonalaiset
ovat todellakin kyllin h�vitt�mi� v�itt��kseen ett� matabelel�iset kyll�
joskus rasittavat heit�, mutta valkoiset miehet rasittavat heit� aina!
No niin, min� siis j�tin naiset kotiin," sanoi Peter laskien k�tens�
polvilleen. "Muistakaa, ett� aina kohtelin noita naisia hyvin. En
milloinkaan antanut pienint�k��n iskua kummallekaan heist�. Kaikki
miehet naapuristossa puhuivat minusta kuin ihmeest�, kun kohtelin
naisiani sill� tavalla. No niin, olin ollut poissa kuukauden p�iv�t, kun
sain kirjeen silt� entiselt� ty�toveriltani, samalta miehelt�, jolla se
vaimo oli ensin -- h�n on kuollut nyt, poika raukka, he l�ysiv�t h�net
majan ovella, kurkku poikki leikattuna -- mit� te arvelette h�nen
kirjoittaneen? Sit� tietysti, ett� min� en ollut kuutta tuntia ollut
poissa kotoa, ennenkuin molemmat naiset l�ksiv�t karkuun! Se oli kaikki
sen vanhemman syyt�. Mit� arvelette h�nen tehneen? H�n otti joka ikisen
kuulan ja patruunan, jonka h�n saattoi l�yt�� majassa ja minun vanhan
Martini-Henry kiv��rini ja viel�p� teerasian kannenkin, sill� siit�
saattoi valaa kuulia neekerien vanhanaikuisille suusta ladattaville
pyssyille. Ja sitten h�n menn� livisti matkoihinsa vieden sen nuoren
tyt�n mukanaan. Toverini kirjoitti minulle ett� he eiv�t koskeneet
muihin esineisiin. Huivit ja puvut, jotka olin heille antanut, he
potkivat majan lattialle ja meniv�t alastomina lanneverhoineen, kantaen
ampumatavaroita p��ns� p��ll�. Er�s miesneekeri tuli heit� vastaan
kahdenkymmenen peninkulman p��ss�, ja h�n sanoi ett� he menn� livistiv�t
Lo-Magundista kohti mink� enn�ttiv�t.
Previous Page
| Next Page
|
|