|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 3
H�nen l�hettil��ns� Wieniss�, Gotter, esiintyi mit� suurimmalla
julkeudella ja rohkeni pyyt�� Schlesiaa korvaukseksi siit�, ett� Fredrik
kannattaisi Maria Teresian perint�oikeutta. T�m� ei aluksi tahtonut edes
n�hd� l�hettil�st�, mutta h�nen t�ytyi vihdoin neuvotella. H�nen
neuvosherransa arvelivat, ettei voinut maksaa kyllin suurta hintaa
Fredrikin arvokkaasta yst�vyydest�. Ainoastaan v. Bartenstein oli sit�
mielt�, ettei Maria Teresia saisi n�ytt�� heikkoutta.
T�m� mies oli alhaista sukua ja oli oikeastaan vain salaneuvoston
p�yt�kirjuri. Koska h�n oli ollut Frans Stefanin vastustajia, oli h�n
otaksunut menett�v�ns� asemansa hallitsijanmuutoksen tapahtuessa, mutta
sen sijaan h�nen onnistuikin edell� kaikkia muita voittaa kuningattaren
t�ydellinen luottamus suuren ty�kykyns�, syv�llisten historian
tietojensa ja valtiotaitonsa vuoksi sek� sill�, ett� h�n koetti
kehoittaa kuningatarta itsetoimintaan, jota vastoin muut virkamiehet
varsin selv��n osoittivat tahtovansa johtaa h�nt�. Maria Teresia
muisteli aina kiitollisuudella t�t� puolta v. Bartensteinin luonteessa.
H�nen lujuutensa Fredrik II:sen vaatimuksiin n�hden oli t�ysin
sopusoinnussa Maria Teresian oman ylpe�n, habsburgilaisen n�k�kannan
kanssa. Viimeiseen asti oli peritty� maa-alaa puolustettava. Maria
Teresia pysyi p��t�ksess��n olla luovuttamatta Schlesiaa. Mahdollisesti
olisi h�n suostunut luopumaan Alankomaista, mutta ainoastaan er�ill�
rajoittavilla ehdoilla.
Mutta Fredrik olikin vain odottanut Maria Teresian kielt�v�� vastausta
l�hesty�kseen Ranskaa. Toukokuulla 1741 solmittiin sit� paitsi liitto
Nymphenburgissa Ranskan, Espanjan ja Baijerin kesken, vaikkakin Maria
Teresia oli osoittanut suurta my�t�tuntoisuutta viimemainittua valtaa
kohtaan. H�n oli personallisesti neuvotellut Baijerin prinssin Kaarlo
Albertin anopin kanssa ja oli luvannut prinssille Alankomaat ja osia
Italiasta, mutta kaikki my�nnytykset olivat turhat.
Englannin l�hettil�s Wieniss�, Robertson, koetti taivuttaa Maria
Teresiaa rauhantekoon Preussin kanssa, mutta kuningatar ei tahtonut
kuunnella h�nen ehdotustaan. H�n ep�ili Fredrik II:sta siksi paljon ja
arveli, ett� jos h�n t�n��n pyysi Schlesiaa, voisi h�n huomenna pyyt��
my�skin B�hmi�. Frans Stefankaan ei uskaltanut kosketella sit� kielt�.
Sotaa siis ei voinut v�ltt��. Fredrikin esimerkki� noudattaen tarttuivat
pian Baijeri ja Ranskakin aseisiin. Ranskalais-baijerilainen sotajoukko
Kaarlo Albertin johtamana hy�kk�si Passauhun hein�kuun 21 p:n� 1741 ja
valloitti my�skin Linzin. Maria Teresian asema oli nyt sellainen, ett�
h�n oli mielest��n pakoitettu tarjoamaan Fredrikille osaa Schlesiasta,
mutta Fredrik hylk�si tarjoumuksen ja yhtyi Nymphenburgin liittoon
syyskuulla 1741.
Nyt olivat hyv�t neuvot kalliit. Muutamia vapaajoukkoja oli j�rjestetty
ja kaikkiin mahdollisiin puolustusvarustuksiin ryhdytty. Saksalaisilta
alueilta ei kuitenkaan voinut toivoa paljoa apua, elleiv�t
unkarilaisetkin suostuneet osaa ottamaan. Er�s unkarilainen
is�nmaanyst�v� ja uskollinen habsburgilainen, Johan Palffy, kehoitti
unkarilaisia ryhtym��n toimeen, mutta arveltiin ett� todellista apua ei
kyetty toimittamaan ilman valtiop�iv�in kannatusta, vaikka samalla
pel�ttiin niiden usein hyvinkin myrskyisi� istunnoita.
Toukokuun 18 p:n� 1741 oli avattu valtiop�iv�t Pressburgissa, ja Maria
Teresia oli matkustanut sinne voidakseen personallisesti vaikuttaa
s��tyjen p��t�kseen. H�n koetti parhaansa mukaan heti saavuttaa
unkarilaisten mieltymyst�. Heid�n rakkautensa vaakunaan ja
kansallisv�reihin oli yleisesti tunnettu, jonka vuoksi laiva, joka
kuletti Maria Teresiaa pitkin Tonavaa, ja my�skin laivav�ki, oli puettu
punaiseen, vihre��n ja valkoiseen. H�n nousi maalle rajalla, johon
tilaisuutta varten oli pystytetty teltta, 1/2 tunnin matkan p��ss�
Pressburgista. Piispat kalliisti koristetuissa vaunuissaan, ylimykset
ratsain loistavissa puvuissaan olivat h�nt� vastassa, ja iltap�iv�ll�
kes�k. 20:ten� kulki Maria Teresia juhlasaatossa Unkarin p��kaupunkiin.
Unkarilaisessa puvussa, sinisi� ja keltaisia kukkia valkealla pohjalla,
ajoi h�n riemuitsevan kansanjoukon keskell� avonaisissa roomalaisissa
voittovaunuissa. Jo seuraavana p�iv�n� j�tti h�n s��dyille
kuninkaallisen esityksens�. H�n lopetti latinalaisen puheensa
toivomuksella, ett� h�nest� tulisi unkarilaisille hallitsijan ohella
todellinen �iti.
Mutta h�nen ehdotuksensa ei lainkaan miellytt�nyt unkarilaisia. He
olivat jo ennen h�nen tuloaan m��r�nneet vaatimuksensa. Muun muassa
tahtoivat he, ett� aateliston t�ydellinen veronvapaus vahvistettaisiin,
ettei Unkaria hallittaisi niinkuin muita maita, varakuninkaan virka ei
koskaan j�isi avoimeksi, kaikki unkarilaiset virat annettaisiin
unkarilaisille ja Sibenb�rgi� pidett�isiin unkarilaisena maakuntana
y. m. m��r�yksi�, joista useimmat olivat vanhoja riitakysymyksi�. Maria
Teresia nimitti heti uskollisen Palffyn varakuninkaaksi, mutta ei
my�ntynyt mielell��n muissa kohdin.
Previous Page
| Next Page
|
|