|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 2
Maria Teresia, jolla n�ht�v�sti oli suuret ajatukset puolisonsa kyvyst�,
koetti heti hallitukseen ryhdytty��n toimittaa h�nelle apuhallitsijan
arvon. Maria Teresia toivoi my�skin siten helpommin saavansa puolisonsa
valituksi Rooman keisariksi. Mutta t�t� hanketta kohtasi kova vastustus
sek� omassa maassa ett� sen ulkopuolella. Oltiin sit� mielt�, ett� se
oli ristiriidassa pragmatisen sanktionin kanssa, ett� sit� oli mahdoton
toteuttaa Unkarissa ja ett� suhde moneen ulkovaltaan sen kautta k�visi
entist� kire�mm�ksi. Maria Teresia ei kuitenkaan taipunut vastustuksen
vuoksi luopumaan p��t�ksest��n ja h�nen onnistuikin valituttaa Frans
Stefan apuhallitsijaksi. T�ss� tilaisuudessa selitti Maria Teresia
julkisesti, ettei h�n siten suinkaan luopunut oikeuksistaan, vaan
ainoastaan luovutti osan hallitustoimista puolisolleen. Harvoin on
riidelty niin paljon asiasta, jolla tuli olemaan niin v�h�n
k�yt�nn�llist� merkityst�. Frans Stefanin vaikutusvalta hallitusasioihin
v�heni sen mukaan, kuin kuningatar alkoi huomata oman kykyns� niiden
p��tt�miseen, ja ainoastaan taloudellisten asiain johto j�i pysyv�isesti
puolison haltuun. Frans Stefan vet�ytyi mielell��n pois. H�nen monien
hyvien ominaisuuksiensa ohessa huomaa h�ness� jonkinmoista velttoutta,
joka vuosien kuluessa lis��ntyi.
Ensi viikkoina is�ns� kuoleman j�lkeen onnistui Maria Teresian monien
toimenpiteiden kautta voittaa kansan suosio Wieniss� ja sen
ymp�rist�ll�. Ken vain tahtoi, sai tulla h�nen puheilleen ja kaikille
oli h�n yst�v�llinen ja hyv�. Kun h�n maaliskuulla 1741 sai pojan ja
perillisen, joutui h�n yh� enemm�n kansan suosioon. Ennen pitk�� oli
h�nen onnistunut karkoittaa sek� ylh�isten ett� alhaisten ep�luulo ja
synnytt�� se rakkaus, jota h�n sitten nelj�kymmenvuotisen
hallituskautensa aikana osasi vireill� pit��. H�n tulikin tarvitsemaan
alamaistensa luottamusta ja uskollisuutta enemm�n kuin moni muu uusi
hallitsija, voidakseen poistaa vanhoja ep�kohtia ja varsinkin voidakseen
kest�� ne tuhannet vaikeudet, jotka piakkoin h�nen valtaistuintaan
piirittiv�t. Valtiollinen taivas synkkeni synkkenemist��n, valtiopursi
ruskahteli joka liitoksestaan, ja ainoastaan levollinen per�mies, jonka
usko oli luja, taisi kaikkia rohkaista ja ohjata purren onnellisesti
uhkaavien hyrskyjen halki.
Maria Teresian suhde ulkovaltoihin vaati tietysti ensi sijassa h�nen
huomiotaan, kun valta-istuimelle nousemisen t�rkeimm�t muodollisuudet
oli suoritettu. Tunnustaisiko Eurooppa pragmatisen sanktionin, toisin
sanoen h�nen perint�oikeutensa? Se oli suuri kysymys. Baijeri ei sit�
tunnustanut, se k�vi heti selville, vaan puolusti omia etuoikeuksiaan
er��n keisari Ferdinand I:sen vanhan testamentin nojalla. Sen l�hettil�s
Wieniss�, kreivi Perusa, esitteli salaisessa neuvoskunnassa herransa
vaatimukset. Mutta h�n sai omin silmin monen l�sn�ollessa n�hd�
testamentin ja lukea, ett� siin� sanottiin Baijerin perint�oikeuden
astuvan voimaan vasta silloin, kun Habsburgin suvun kaikki _lailliset_
perilliset olivat kuolleet, eik� siis miespuoliset, kuten h�n oli
v�itt�nyt. T�st� huolimatta syntyi kyn�sota Baijerin kanssa. Englanti,
Italia, Alankomaat, Ven�j�, Saksi tunnustivat v�hitellen Maria Teresian
perint�oikeuden. Preussin uudelta kuninkaalta Fredrik II:selta tuli
Maria Teresialle yst�v�llinen kirjoitus, jossa kuningas yksityisesti
tunnusti h�nen perint�oikeutensa. H�nelle kerrottiin siin� my�skin ettei
h�nell� ollut odotettavissa mit��n hyv�� Espanjalta ja Ranskalta.
Edellinen valta osottikin heti rehellisesti vihollisen kantansa, sanoi
vaativansa koko keisarikuntaa, vaikka oikeastaan vain levoton kuningatar
Elisabet halusi maata nuorimmalle pojalleen. Ranska viivytteli
selityst��n. Siell� hallitseva yhdeks�nkymmenvuotias kardinali Fleury
kirjoitti yst�v�llisen kirjeen. H�n olisi todella tahtonut s�ilytt��
rauhan politiikkaa, jota h�n aina oli kannattanut, mutta h�nen valtansa
oli heikkonemassa, ja oli olemassa mahtava sotapuolue, jota johti
marsalkka Belleisle, ja sen mielest� tuli k�ytt�� hyv�kseen It�vallan
satunnaista heikkoutta ja paloitella vanha vihollinen. Kun Belleisle
sitten l�hetettiin Saksaan ja h�n esiintyi ylv�stellen Saksan s��tyjen
edess� Frankfurt am Mainissa, rupesi It�vallan hovi aavistamaan, mit�
sill� silt� taholta oli odotettavissa, ja katui hetke�k��n uskoneensa
Ranskan rauhan ajatuksia.
Mutta Maria Teresiaa odotti paljoa suurempi pettymys kuin Ranskan
vihollisuus. Wieniin saapui tieto, ett� Fredrik II ilman sodanjulistusta
oli tunkeutunut puolustusv�ke� vailla olevaan Schlesiaan joulukuulla
1740, ett� h�n siell� oli levitt�nyt kirjelm��, joka k�ski kansaa
pysym��n pelotta, koska muka h�n ja Unkarin kuningatar jo olivat hyviss�
v�leiss� ja neuvottelivat kesken��n. T�m� sanoma teki Maria Teresian
rehelliseen luonteeseen haihtumattoman vaikutuksen. H�n oli luottanut
Fredrikin yst�vyyden vakuutuksiin, ja h�n oli luullut Fredrikin olevan
kiitollisuuden velassa siit� avusta, jota h�n perint�prinssin� oli
saanut Wienist� riidelless��n is�ns� kanssa. Mutta nyt Fredrik miehitti
h�nen turvattoman maakuntansa ja yllytti Euroopan vallat sotaan.
Previous Page
| Next Page
|
|