|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 18
Iso-rokko[1], joka oli vienyt yll�mainitun prinsessa Josefan ja Josefin
molemmat puolisot, ahdisti my�skin keisarinnaa vuonna 1775. Ei koskaan
n�kynyt selvemmin, kuinka rakastettu h�n oli, kuin n�in� levottomuuden
p�ivin�, jolloin puoli Wieni� virtasi linnaan saamaan tietoja h�nen
terveydentilastaan. Vanhat kenraalit k�yskenteliv�t kyynelsilmin, h�nen
neuvonantajansa v��nteliv�t k�si�ns� levottomuudesta, ja keisari Josefia
ei voitu silm�nr�p�ykseksik��n saada v�istym��n �itins� sairasvuoteen
��rest�.
[1] Maria Teresia pani sitten l��k�rien vastustuksista huolimatta
englantilaiseen tapaan k�yt�nt��n rokotuksen keisarillisessa huoneessa,
jota esimerkki� useat sitten seurasivat.
H�n pelastui, ja viel� h�n oli viisi vuotta valtion per�sint�
hoitamassa.
Voimat olivat kuitenkin tuntuvasti v�henneet, ja h�n vanhentui nopeasti
seuraavina vuosina. H�nt� rupesi vaivaamaan hengen ahdistus ja
ainoastaan vaivaloisesti h�n taisi kulkea portaita yl�s. Maria Teresia
ei ollut koskaan pit�nyt huolta terveydest��n ja k�ytti vastahakoisesti
l��kkeit�. H�n oli aina nukkunut akkunat avoimina ja kesti hovin
kauhuksi pahinta vetoa. Enenev�st� kivuloisuudestaan huolimatta ei h�n
tahtonut muuttaa elintapojaan. Syksyll� 1780 ilmestyi pahanlainen ysk�.
Keisarinna pyysi l��k�ri� suoraan sanomaan totuuden. H�n ei pelk�isi
kuolemaa. H�nelle sanottiin, ett� h�nen terveydentilansa antoi aihetta
pelkoon. Levollisella arvokkaisuudella valmistautui h�n viimeist� hetke�
varten. Yksityisasiansa j�rjesti h�n pienimpi� yksityiskohtia my�ten[1].
Yleiset asiat j�tti h�n Josefille, joka kuitenkaan viimeiseen asti ei
tahtonut uskoa, ett� �idin tila olisi hengenvaarallinen. H�n
pysyttelikin ylh��ll�, vaikka h�n oli heikko ja h�nt� vaivasivat kovat
tukehtumiskohtaukset. H�n kokosi ne lapsistansa ymp�rilleen, joiden oli
mahdollista tulla Wieniin, puhui ja varoitti heit�. Josefin kanssa puhui
h�n kauan ja usein yksin. Kun Josef er��n� iltana ainoastaan vaivalla
voi hallita ��nt�ns�, sanoi h�n: �Tuo ��ni ei ole minun korviani varten,
se voi saada minut luopumaan p��t�ksest�ni olla levollinen kuolemassa.�
Keisarinna nautti ehtoollisen ja sai viimeisen voitelun. Viel� 28
p�iv�n� marraskuuta istui h�n ylh��ll�, lastensa ja yst�viens�
ymp�r�im�n�. Puhelu sujui kankeasti. Pitk�t hetket ��nett�myytt�. �Elk��
uskoko�, sanoi keisarinna vihdoin, �ett� minun tunteeni teit� kohtaan on
muuttunut n�in� kahtena viime vuorokautena, ja ett'en rakasta teit�
niinkuin ennen, mutta min� olen antanut teid�t Jumalalle ja kaikki, joka
on minulle kalleinta ja jota minun on vaikea j�tt��. Sent�hden katselen
rauhallisesti teit� kaikkia.� H�nell� oli monta vaikeata
tukehtumiskohtausta, ja luuli olevan l�hell� kuolemaa. �Tuleeko viel�
vaikeampaa?� kysyi h�n.
[1] Testamentissaan m��r�si h�n melkoisen summan koulurahastoa varten.
Illemmalla ei h�n tahtonut totella lastensa kehoitusta, kun n�m�
pyysiv�t h�nt� nukkumaan. �Te tahdotte minua nukkumaan, samalla kuin
min� joka hetki odotan kutsumusta tuomarini eteen. Min� pelk��n
nukkumista, sill� min� en tahdo tulla yll�tetyksi, min� tahdon avoimin
silmin n�hd� kuoleman tulevan.�
Kului kuitenkin viel� vuorokausi, jonka aikana keisarinna monta tuntia
t�ydess� tajussa istuen patjojen nojassa, osasi puhua lastensa kanssa.
29 p�iv�n illalla meni h�n vaivalla nojatuolista vuoteeseen, johon h�n
voimatonna vaipui. Yritettiin asettaa h�net paremmin yl�s. Josef kysyi,
lep�sik� h�n huonosti. Maria Teresia my�nsi, mutta sanoi lep��v�ns�
kyllin hyv�sti kuollaksensa. Muutama kiivas hengenveto, ja mahtava
keisarinna oli kuollut.
* * * * *
Tajunnan nopeus, syv� ihmistuntemus, taito mukautua olosuhteisiin,
k�yt�nn�llinen j�rki, kas siin� omaisuuksia, jotka muodostavat
kelvollisen hallitsijan tai valtiomiehen. Kaikki n�m� ominaisuudet ovat
enemm�n kuin kerran olleet naisilla, jotka sallimus on asettanut
johtamaan kansojen kohtaloja. Muinaisuuden h�m�r�ss� n�kyy Artemisia ja
Zenobia, Pohjoismaiden historia kertoo unionikuningattaresta,
Margaretasta, Ranskan Kastilian Blanchesta, Beaujeun Annasta ja Albretin
Johannasta, Espanja voi esiintuoda jalon Isabellan, Englanti ylpe�n
neitsytkuningattaren Elisabetin, ja Ven�j� itsevaltiaan Katarina II:sen.
Maria Teresia on eturiviss� n�iden suurten hallitsijattarien joukossa.
Ei kukaan heist� voita h�nt� luonteen puhtaudessa ja voimassa.
Johanna d'Arc.
Previous Page
| Next Page
|
|