|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 46
-- Miss� on todistajat, jotka ovat kuulleet minun tunnustavan
erehdykseni? k�vi h�n sanoiksi ivallisen rohkeasti. Tytt�� tuolla -- h�n
teki halveksivaisen liikkeen sinne sivulle, miss� keitti� oli, -- ei
tarvitse kenenk��n uskoa. H�n voi valehdella.
Gerda ei vastannut mit��n, mutta h�nen tuskallinen, ter�v� katseensa
saattoi Leonardin painamaan h�peiss��n p��ns� alas.
-- Lapset p��tt�k��t itse, kummanka luokse he tahtovat j��d�, lausui h�n
taas jonkun ajan kuluttua.
-- Niin, lapset langettakoot itse tuomiansa, kuiskasi Gerda.
H�n nousi yl�s.
-- Mihin sin� menet? kysyi Leonard luoden h�neen j�yk�n katseen, joka
viilsi Gerdaa syd�nt�. H�nest� tuntui, kuin puolisonsa olisi pel�nnyt
h�nen heti t�ll� hetkell� tahtovan h�net j�tt��, ja h�n itse n�ytti
Gerdasta avuttomalta lapselta, kun se n�kee rakkaimman yst�v�ns�
valmiina j�tt�m��n h�net ja pel�styneell� kysymyksell��n koittaa
pid�tt�� h�nt�. H�nen t�ytyi t�ll� hetkell� ponnistaa kaikki
sielunkykyns� voidakseen olla heitt�ytym�tt� miehens� syliin ja
ollakseen sanomatta: min� j��n luoksesi! -- Mutta h�nen t�ytyi voittaa
syd�mens�. H�n ei saanut panna alttiiksi ihmisarvoansa, ei saanut
vilpistell� siveellisess� vakuutuksessaan, puolisonsa ja omassa
kunniassaan, jonka pelastukseksi h�n oli kest�nyt niin ep�toivoisen
taistelun, ja h�n tunsi, ett� jos h�n olisi heikko t�ll� hetkell�, niin
menisi tuo kalliisti ostettu voitto ainiaaksi hukkaan, sill� jos h�n nyt
k��ntyisi puolisonsa puoleen, niin ei h�n voisi en�� koskaan s�ilytt��
arvoansa miehens� silmiss�.
-- Min� menen her�tt�m��n lapsia, sanoi h�n.
-- Miksi h�irit� heit� y�syd�nn�?
-- Katsos! Juuri nyt t�ytyy minun kuulla heid�n p��t�ksens�. Min� en voi
el�� tuntiakaan tiet�m�tt�myydess� siit�, ja varmuuttahan sin�kin
haluat.
H�n meni huoneesta ja palasi hetkisen kuluttua, lapset mukanaan, jotka
kiiruussa puettuina, kysyvill�, pel�styneill� silmill��n katsella
tirrittiv�t vanhempiin, jotka kalpeina ja vapisten seisoivat heid�n
edess��n.
-- Mit� t�m� on, is�? kysyi vanhin poika, melkein kahdentoista vuotinen
Leo. Onko jokin onnettomuus tapahtunut?
Leonard k��nsi p��ns� pois p�in.
-- Kysy �idilt�, huo'ahti h�n.
Poika k��nsi kysyv�n katseensa �itiins�, ja kaksi nuorinta lasta
liittyiv�t lujasti h�nen helmaansa.
-- On sill� tapaa, sanoi Gerda, puhuen vaivaloisesti, ett� is� ja min�
olemme sopineet, ett� min� matkustan pois.
-- Koska sin� tulet takaisin? kysyi kymmenvuotias Hildur h�t�isesti.
-- En koskaan.
Kolmi��ninen syd�nt�s�rkev� huuto p��si lasten rinnasta. Kovasti
valittaen pitiv�t he �idist� lujasti kiini.
Leonard katsella tuijotti t�t� ryhm��.
-- Tahdotteko j��d�, minun luokseni vai menn� pois �itinne kanssa?
kys�si h�n. Te saatte itse sanoa, niinkuin tahdotte.
Nyt oli p��tt�v� hetki k�sill�.
-- Onko se totta, is�? kysyi Leo.
-- On!
Tuo ymm�rt�v�inen poika tunsi, ett� t�m� hetki oli ��rett�m�n t�rke�
vanhemmille, tunsi aistimaisesti, ett� �iti oli voimakkaampi
taistelussa, jota t�ss� k�ytiin, tunsi, ett� h�n omasta p��t�ksest��n ja
vastoin is�ns� tahtoa meni pois, j�tt�en t�m�n suureen tuskaan. Lapsi ei
ep�illyt hetkist�k��n, ett'ei �iti olisi ollut oikeassa siin�, mit�
teki, vaikka h�n ei voinut aavistaa syyt� siihen, mutta h�nen
syd�mess��n tuntui mit� syvin s��li is�� kohtaan, ja vaikka poika
rajattomalla rakkaudella oli �itiin liittynyt, olisi mieluisammin mennyt
h�nen kanssansa, jos h�n olisi seurannut itsekk�ist� haluansa, niin
voitti h�n nyt kuitenkin sankarimielin itsens�, kuivasi silm�ns� ja meni
p��tt�v�ll� ryhdill� is�n luo, sulki k�siins� h�nen k�sivartensa ja
sanoi:
Previous Page
| Next Page
|
|