|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 4
-- En koskaan lep�� min� sinun luonasi, kuului neidon vastaus. Et ole
sin� minulta kysynyt, rakastanko min� sinua. V�kivallalla olet sin�
minut vienyt is�ni talosta ja verell� ja murhalla olet sin� minut
anastanut, vaan rakkauttani et ole voittanut.
-- Mist� murhasta sin� puhut? Eik� is�si antanut sinua minulle
vapaatahtoisesti ja yst�v�llisell� mielell�, ja eiv�tk� veljesi
terveht�neet minua rauhalla, niin tullessani kuin l�hteiss�ni?
-- Eik� tuossa ole viel� verta ihan tuoretta miekassasi? Katso!
Brynhild paljasti Helgen miekan, joka riippui h�nen kupeellaan. --
-- Min, kehnoa orjan verta! Huomenna asemieheni kirkastaa miekkani
j�lleen v�lkkyv�ksi.
-- Ei koskaan kirkasteta sit� miekkaa en��. Min� kostan sinulle,
miehentappaja, orjan hengen, sill� h�n oli syd�mmelleni rakkaampi kuin
is�, veljet, koti ja el�m�. Sulhoni olet sin� surmannut, ja sent�hden
pit�� sinun kuolla.
H�n kohotti miekan ja ty�nsi sen Helgen syd�mmeen. Veriss��n kaatui h�n
morsiusvuoteelle. Brynhild heitti miekan h�nen viereens� ja l�hti ulos
salista, pois merenrannalla olevalle korkealle kalliolle. Meri pauhasi
ankarasti. Suurten valkoisten lintujen lailla lenteli vaahto yli
aaltojen. Mustien, hajonneitten pilvien lomasta kumotti t�ysikuu, niin
ett� ne n�yttiv�t hopeapatsaisilta porteilta suuren vuoren onkaloissa.
Brynhild lausui:
Lempe� Freja,
Vaunuissa kulta
Veriss� et saa
N�hd� mua.
Nyt Tuonelaan k�yn
Pilviporteista.
Ja sankarylj�n
Kun surmasin
Miekallaan, jossa
Veri viaton
Ol' nuorukaisen,
Ma kostin vaan.
Ja kostoll' orjan
Ma vapaaks' ostin:
Nyt, sankararvon
H�n saatuaan,
Juo mett� kanssain
Jumalissa ja
Miekoin soittavi
Kanneltaan.
Niin lausui Brynhild. H�n ojensi k�tens� taivaankantta kohden ja sy�ksyi
kallion huipulta mereen. Pilvinen hopeaportti sulkeutui ja aallot
soittelivat harpuns�veli� morsiusmatkalla.
Nyky��n.
-- Hm! sanoi kapteeni Ivarsson. Pojan kasvatus tulee kuitenkin aina
hyvin kalliiksi. Toivoisin, ett� minulla olisi vaan kaksi tytt��, eik�
poikaa ollenkaan.
H�n loi yst�v�llisen is�nsilm�yksen nuoreen tytt��n, joka istui
keinutuolissa per�huoneen pimeimm�ss� nurkassa, mutta nyt nousi yl�s ja
j�tti huoneen hiljaisin askelin.
-- Mink�t�hden Gerda meni ulos? kysyi kapteeni rouvaltaan, joka istui
lampun ��ress� kutomassa sukkaa. Rouva oli hyvin miellytt�v�n n�k�inen,
keski-ik�inen ihminen, kasvonpiirteens� olivat hienot, ja h�nen
ruskeista silmist��n loisti mielen eloisuus.
-- Vai niin, menik� h�n?
Rouva katsahti oveen, josta tyt�r oli hiipinyt.
-- Ehk� h�n tuli pahoilleen siit�, ett� min� sanoin poikien kasvatuksen
tulevan kovin kalliiksi ja haluavani pit�� vaan kaksi tytt��. Tied�th�n,
ett� Gerda on aina kadehtinut Rudolfia siit�, ett� h�n on poika ja saa
opiskella. Mutta kyll� siin� on yhdess�kin, ilman ett� viel� tytt� olisi
yliopistossa.
Previous Page
| Next Page
|
|