|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 32
Toukokuussa muutettiin maatilukselle, jossa Rudolf antoi koko toisen
puoliskan p��rakennuksesta vanhempiensa asunnoksi, sittenkuin h�n
tuhlaavaan ja kopeilevaan tapaansa suurilla kulungeilla oli korjauttanut
sen ja laitattanut sellaiseen sisustukseen, ett� se olisi kelvannut
vaikka komeimmaksi kaupungin asumukseksi. Se her�tti vanhuksissa,
varsinkin �idiss�, suurta tyytym�tt�myytt� ja tuotti h�nelle itselleen
hyv�ntahtoisia nuhteita, jotka taas sytyttiv�t h�nen vihaansa. H�n sanoi
vanhempiaan s��dytt�miksi poroporvareiksi, kuin he voivat ruveta
moittimaan h�nen tarkkaa huolellisuuttaan, valmistaessaan heille hupia
ja mukavuutta, ja ensim�inen p�iv� kuin vanhemmat olivat uudessa
kodissa, pilvinen ja sateinen p�iv�, tuntui kummankin puolisen
tyytym�tt�myyden kautta kahta vertaa synkemm�lt� sek� vanhemmille ett�
pojalle. Rouva Ivarsson ajatteli surusyd�min, y�ll� valveilla maatessaan
ja kyyneleill� kastellen p��nalustaan, ett� se oli huono merkki
vanhempien tulevaiseen oloon pojan huoneessa, kuin ei ensim�inen p�iv�
h�nen kattonsa alla kulunut rauhassa, ja h�n katui katkerasti
paheksumisellaan antaneensa syyt� ep�sopuun.
Kaksi vuotta kului, mutta vanhuksien toiveet pojan aseman parantumisesta
heid�n olonsa kautta h�nen kotonaan eiv�t olleet toteutuneet. Rouva
Ivarssonin ryhtyminen taloustoimiin, tuotti tosin v�h�isi� s��st�j�,
mutta Rudolfin hurja el�m�ntapa jatkui edelleen hillitsem�tt�. Is�ss�,
jonka h�nen onnistui t�ydellisesti soaista kauniilla lauseillaan ja
sekavilla puheillaan, oli varma vakuutus, ett� kaikki p��ttyisi hyvin.
�iti sit�vastoin levottomuudessaan ja murheissaan, piti t�t� p��t�st�
ep�varmana, varsinkin sen j�lkeen, kuin h�n er��n kerran Rudolfin luona
oli n�hnyt h�nen suuren kauppayst�v�ns�, ulkomaalaisen, joka muutama
vuosi sitten oli yht'�kki� asettunut p��kaupunkiin, jossa h�n "tuli,
n�ki ja voitti" "tyhmien suomalaisten" terveen j�rjen, j�rjesti
suuremmoisen kauppatoimiston, houkutteli kauppoihinsa joukon ihmisi�,
viel�p� vanhoja rouviakin, jotka halusivat panna pienen omaisuutensa
niin hyv�lle kannalle kuin mahdollista, arveli ja kuvitteli saavansa
mit� loistavimmat tulokset �lyllisist� keksinn�ist��n, osti itselleen
kivirakennuksen "p��st�kseen asumasta vuokralla," ajeli kahdella
kallisarvoisella hevosella, kohteli vierasvaraisella jaloudella
taiteilijoita ja taiteilijattaria ja seurusteli kaikkein korkeimmissa
piireiss�. -- T�m� herra laajoilla kauppamatkoillaan oli "pist�ynyt
katsomaan rakasta yst�v��ns� ja hyv�� veli-Ivarssonia," koska siihen oli
hyv�� tilaisuutta. Sittenkuin vieras oli k��riytynyt
karhunnahka-turkkiinsa ja kadonnut n�kyvist�, j�i h�nen nuori is�nt�ns�
iloiseen, ylpe��n mielenj�nnitykseen, jota t�m� kuitenkin koki peitt��,
t�ydellisen maailmanmiehen v�linpit�m�tt�myyden hunnulla, -- kapteeni
taas oli vilpitt�m�sti ihastuksissaan "tuohon jaloon herraan," joka "sen
voi heti n�hd� h�nest�," -- oli "perin pohjin kunnon mies," -- mutta
rouva Ivarssonin kasvoille j�i viel� entist� synkemm�t varjot. Kuin
viel� vaikutus tuon erinomaisen vieraan tenhovoimasta oli tuoreena,
rohkaisi tuo hyv� nainen itsens� ja varoitti peittelem�tt�min sanoin
poikaansa, tuosta vieraasta herrasta. Kaikuvalla naurun hekoituksella
otti Rudolf vastaan t�m�n varoituksen, taputti �iti� yst�v�llisesti
hartioille ja sanoi h�nen hyv�ntahtoisuutensa ja pojallisen
kunnioituksen t�hden antavansa h�nelle anteeksi h�nen naurettavan
ep�luulonsa moitteetonta kunnon miest� kohtaan, mutta pyysi h�nt�
vast'edes olemaan vaivaamatta itse��n sek� muita tarpeettomalla
levottomuudella h�nest� ja h�nen asioistaan.
N�iden kahden viime vuoden vuokraa oli Rudolf yht� kykenem�t�in
maksamaan kuin edellistenkin, sill� kaikki h�nen tulonsa ja melkoiset
lainat lis�ksi, jotka h�n oli ottanut is�n tiet�m�tt�, meniv�t kuten
ennenkin h�nen hulluihin yrityksiins�. Kapteeni, ollen perin
kunnollinen, mutta eritt�in herkk�uskoinen ja ep�k�yt�llinen mies, uskoi
ehdottomasti h�nen valeitaan ja kerskailevia luulottelujaan, ja koki
kaikin voimin auttaa h�nt� h�nen monissa "satunnaisissa" ahdingoissaan.
My�skin t�ytyi, huolimatta kapteenin vakaasta p��t�ksest� olla muka
koskematta Gerdan nimess� pankkiin pantuihin rahoihin, kumminkin ottaa
ne viimekuluneen vuoden vuokran maksuun. Rouva Ivarssonin vastav�itteet
ja tuskallinen tyytym�tt�myys olivat is�n ja pojan mielest� vaan
tavallisia "naisten arveluita," ei mit��n huomiota ansaitsevia. --
Niinmuodoin oli Rudolf tuhlannut vanhempien kaikki varat ja h�vitt�nyt
sen v�h�isen j��nn�ksen siit�, jonka piti olla sisaren perint�osa. T�m�
ei n�ytt�nyt kuitenkaan mill��n tavalla huolestuttavan h�nt�, sill�
olihan vanhempien uhraukset vaan lainaa, jonka h�n runsaasti korvaisi,
niin pian kuin toivottu suuri voitto tuosta isosta kauppayrityksest�
lankeisi, joka ei nyt kauaa kest�ne. Eik� kauaa viipynytk��n, ennenkuin
voitto tuli saatavaksi ja sill� tavalla, ett� tuo suuri ulkomaalainen
asioitsijamies er��n� kauniina p�iv�n�, "odottamattomien vastusten"
t�hden, niiden joukossa ulkomaisten rahakauppiaitten h�vi�, joitten
kanssa h�n oli yhteydess�, huonosti onnistunut rautatieyritys,
suurenlainen mets�palo, joka oli h�vitt�nyt useita tuhansia syli� puita,
y. m., piti itsens� pakoitettuna tekem��n konkurssin, pelasti h�vi�st�
muutamia kallisarvoisia "pirstaleita" entisest� komeudesta, pudisti
tomun jaloistaan ja vet�ytyi kotiin omaan maahansa, j�lelleen j�tt�en
kaikki kauppayst�v�ns� pitkine nenineen ja tyhjine kukkaroineen
seisomaan rannalle.
Previous Page
| Next Page
|
|