|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 26
Is� ja poika jatkoivat viel� hetken aikaa yst�v�llist� keskusteluaan,
jossa j�lkim�isen onnistui kumota edellisen kaikki arvelut ja
t�ydellisesti tehd� h�net vakuutetuksi toiveittensa toteutumisesta ja
lupauksiensa varmuudesta. Ja samana p�iv�n�, kuin Rudolf oli pois
mennyt, esitti kapteeni rouvalleen, ett� talo kiinnitett�isiin
uudestaan.
-- Se on ik�v��, lopetti h�n, mutta mit� ei tekisi lastensa t�hden?
Rouva Ivarssonin tyyni katse muuttui tuliseksi.
-- Niin kyll�! vastasi h�n, v�h�n vapisevalla ��nell�. Mutta eik� Gerda
sitte ole my�skin sinun lapsesi? Ja miten tylysti kielsit h�nelt� tuon
v�h�p�t�isen tuhatmarkkaisen, vaikka n�it h�nen palavan halunsa, h�nen
surunsa?
-- Kas niin! Olemmeko nyt taas noissa entisiss� hullutuksissa! Kuin
tytt� jo useita vuosia on ollut onnellinen vaimo, niin tulet sin� viel�
tuomaan esiin h�nen lapsellisuuksiaan, jotka h�n itse jo kauan aikaa on
unhottanut, siit� voit olla varma, ja min� iloitsen syd�meni pohjasta,
ett� min� ymm�rsin oikeaan aikaan tehd� lopun koko hassutuksista.
Teid�n, naisten, laita on kummallinen, kuinka voitte te h�pist�
kaikellaista roskaa. Se on, ymm�rrett�v�sti, anteeksi annettava, sill�
teill� ei ole mit��n t�rke�mp�� ajateltavana. Mutta sen min� sanon
sinulle, Hanna! Nyt en tahdo en�� ainoatakaan kertaa kuulla puhuttavan
koko tuosta ylioppilas-jutusta, ja t�h�n se j��k��n!
Rouva Ivarsson oli tullut kuolon kalpeaksi. Kauan pid�tetty, syv� tuska
tuli n�kyviin t�ydess� v�ess��n h�nen silmist��n, jokaisesta
kasvonpiirteest�, h�nen vapisevista k�sist��n.
-- Koska nyt on viimeinen kerta, kuin tahdot kuulla puhuttavan asiasta,
niin tahdon min� my�skin lausua ajatukseni siit� viimeisen kerran, sanoi
h�n ankarasta mielenliikutuksesta vapisevalla ��nell�.
Kapteeni olisi mielell��n tavalliseen, suopeaan holhoojan-tapaansa
kielt�nyt vaimoansa lausumasta mit��n enemp�� asiasta, mutta t�m�n
hiljaiselle olennolle tavatoin mielenliikutus, joka ilmestyi h�nen
sanoissaan, ��ness��n ja koko ulkomuodossaan, her�tti h�nen huomiotansa
ja jonkinlaisella h�mm�styneell� uteliaisuudella odotti h�n ��nett�m�n�
ja tuijottavin silmin jatkoa h�nen sanoihinsa.
-- Miss� olen rikkonut h�nt� vastaan, josta h�n voi moittia minua? kysyi
h�n itsekseen. Jos kukaan on ollut hyv� mies, niin se olen ollut min�!
-- Min� en puhu en�� mit��n Gerdan toivosta p��st� Upsalaan, jatkoi
rouva Ivarsson. Voihan tapahtua, ett� niin on hyv�, kuin nyt on. H�n on
vapaasta tahdosta itse valinnut kohtalonsa. Mutta ei ollut puhetta
mist��n naimisesta, kuin sin� kielsit apusi h�nen opintoihinsa, muista
se! Joll'ei rakkaus Leonardiin ja avioliitto h�nen kanssaan olisi
lahjoittanut iloa ja onnea h�nelle, niin olisi sinun kova
itsepintaisuutesi tehnyt h�nen onnettomaksi koko elinajakseen.
Vanhempaini j�tt�m�st� perinn�st� tahdoin ottaa tuon pienen summan;
jonka Gerda olisi tarvinnut. Sinusta tuntui luonnollisesti
tunnottomalta, kuin min� mainitsin t�t� asiaa, mutta eih�n se ole
sopimattomampaa, jos nainen kerran muistuttaa, mit� h�n on tuonut
pes��n, kuin sek��n, ett� miehet alinomaa kerskaavat pit�v�ns� vaimosta
huolta. Ehk� sin�kin olisit valmis v�itt�m��n el�tt�neesi minua, vaikka
kolmas osa perinn�st�ni meni nuoruuden velkaisi maksamiseksi?
Kapteenin kulmakarvat vet�ytyiv�t kokoon. H�n k��nsi p��ns� ja potkasi
k�rsim�tt�m�sti sohvap�yd�n jalkaan.
-- Kiitos, kiitos rakas Hanna!
-- Ja kuinka teet sin� nyt, Otto? Sin� kielsit Gerdalta ropoisen siit�,
joka oikeuden mukaan kuului h�nelle, ja nyt sin� uhraat kaikki varamme
Rudolfin hullumaisiin yrityksiin ja teet Gerdan perinn�tt�m�ksi h�nen
t�htens�. Eik�, omatuntosi nouse sellaista menetystapaa vastustamaan?
-- Ja sin� luulet, k�vi kapteeni s�ihkyvin silmin ja vapisevin huulin
puheesen, ett� Rudolf tahtoisi h�vitt�� sisarensa! Te, naiset,
ymm�rr�tte vaan v�h�n miehen kunniantunnosta. Te voitte uskoa omain
poikainne olevan kunniattomia raukkoja sent�hden vaan, ett� te ahtaalta
n�k�kannaltanne ette voi k�sitt�� miehen vaikutusalaa ettek� h�nen
tarvettaan luoda itselleen muista riippumatoin asema. Yht� varmaan kuin
min� el�n t�ll� hetkell�, yht� varmaan olen min� vakuutettu siit�, ett�
Rudolf kerran t�ydellisesti, viel�p� korkoin kanssa, jos niin vaaditaan,
on suorittava, mit� meid�n nyt t�ytyy lainata h�nelle, voidakseen alkaa
tiens�, ja ett'ei sinun eik� Gerdan eik� kenenk��n muunkaan tarvitse
k�rsi� v�hint�k��n h�nen t�htens�.
Previous Page
| Next Page
|
|