Ennen ja nykyään 1 by Hanna Ongelin


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 16

Rudolf joutui aivan h�milleen, kuin h�n oli kuullut Gerdan
odottamattomat sanat, eik� ensin saanut kiukultaan sanaa suustaan.

-- Sep� oli oikein sisarellista, kaikki tuo! kuului h�nen vapiseva
��nens� vihdoin, kuin h�n oli tointunut. Ja niin kauniisti ja
naisekkaasti sitten! -- Min� kiit�n n�yrimm�sti! Halvin palvelianne,
neiti Ivarsson!

H�n nosti ilkkuvan; kohteliaasti hattuansa, k��nsi Gerdalle selk�ns� ja
meni h�nen luotaan nopein askelin katsomatta edes ymp�rilleen. Neitonen
seisoi muutaman hetkisen liikkumatta, vilkasi viel� velje�ns� vihaisella
katseella ja l�hti menem��n.

Parin tunnin kuluttua palasi Gerda kotiin asiansa toimitettua, mutta
Rudolfia ei n�kynyt koko p�iv�n� talossa. Vasta my�h��n y�ll� tuli h�n
kotiin, ja tiuskoi �idilleen, joka taas oli valvonut odottamassa h�nt�.
H�n oli juovuksissa, selitti, "ett� h�n oli tullut siihen ik��n, ett'ei
h�n tarvinnut mit��n lapsenhoitajaa, vaikk'ei sit� h�nen �itins� ahtaine
"naisk�sitteineen" muka koskaan oppisi tajuamaan, ei, vaikka tulisi
sadan vuoden vanhaksi," meni huoneesensa ja paiskasi oven kiini.

Seuraavina p�ivin� oli nuori herra hyvin v�h�n kotona, sanoi
vanhemmillensa syyksi lukutoimensa ja "j��hyv�ispidot" kumppanien kesken
ja karttoi varsinkin p�iv�llisaikaa kotona, ettei h�nen tarvitsisi olla
sisarensa silm�ilt�v�n�, sill� t�m�n sanat, vaikka h�n alinomaa
yrittikin r�yhke�ll� halveksivaisuudella unhoittaa ne turhanp�iv�isin�
naisten loruina ja lapsellisena kateutena, kuitenkin vaikuttivat
alinomaa h�nen pohjalta turmeltumattomassa syd�mess��n tuskallisen
levottomuuden ja n�yryytyksen tunteen. H�n kys�si ehdottomasti
itselt��n, eik� h�n mahtanut nauttia monin kerroin enemm�n kotinsa
varoja, kuin h�nen ahkera, vaatimaton sisarensa. Mutta t�m�h�n olikin
vaan tytt�, ja h�n nuorukainen! Eik� h�nen kasvatuksensa maksa samaa
kuin pojan, ja nuorukaisen el�m� onkin j�rjestetty varsin toisella
tavalla kuin tyt�n, ja sill� on suurimmallakin s��st�v�isyydell�
tarpeita, jotka eiv�t tule h�nelle ollenkaan kysymykseen. N�m�t olivat
ne viisaat lohdutusperusteet, joilla h�n alinomaa hillitsi syd�mens�
��nen, mik� tuon tuostakin kuiskasi:

-- Eik�h�n sisaresi mahda sent��n olla tavalla tai toisella oikeassa?

P�iv�t vieriv�t, mutta kapteeni ei lausunut sanaakaan rouvalleen
lainasta ja kiinnityksest�. Vanha herra oli ainoastaan, tavattoman
v�h�puheinen ja joskus vaimonsa ja tytt�rens� l�sn�ollessa tuli h�n
lausuneeksi "holhonalaisista miehist�" ja "ankarista naisista,"
jollaiset lauseet rouva Ivarsson piti heid�n viimeisest� vakavasta
keskustelustaan johtuneina.

Viikko oli siten kulunut. Rouva Ivarsson varusteli kiireesti pojan
matkatarpeita. H�n neuloi h�nelle koko joukon uusia liinavaatteita,
jossa ty�ss� Gerda h�nt� autteli neulomakoneella. H�n auttoi pesussa,
kiilloitti ja silitti vaatteita, kutoi ja parsi sukkia ja tarkasti pojan
jotenkin huonosti hoidettua vaatevarastoa, t�m� sit� vastoin, kotona
k�ydess��n, n�ytti pit�v�n kaikkia n�it� puuhia niin luonnollisina,
etteiv�t ne edes ansaitsisi syd�mellist� kiitoksen sanaa.

Vihdoin, toista viikkoa jo kuluttua rouva Ivarssonin viime keskustelusta
miehens� kanssa, sanoi h�n, kuin t�m� istui p�iv�llisen j�lkeen
keinutuolissa polttaen piippua:

-- No, rakas Otto! Kuinka nyt on rahojen laita? Matkustaako Rudolf vai
kuinka? --

-- Tietysti h�n matkustaa?

Kapteeni laski keinutuolin taaksep�in hitaasti ja puhalsi paksun
savupilven.

-- Ent� laina sitten? Koska sin� sen asian toimitat?

-- Se on jo toimitettu. Rahat ovat kaapissa tuolla sis�ll�.

Kapteenin ��ni oli jotenkin yst�v�llinen. Siin� oli huomattavana
ainoastaan jonkunlaista teeskennelty� v�linpit�m�tt�myytt�.

Rouva Ivarsson pudotti h�mm�styksest� ty�ns� ja katseli hetken ajan
mieheens�, niinkuin olisi jotakin tahtonut h�nelt� kysy�, mutta t�m� ei
ollut huomaavinaankaan h�nen katsettansa, vaikka kyll� huomasi.

-- Kuinka sait sin� kiinnityksen sitten?

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Tue 13th Jan 2026, 7:40