Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 12
-- Ja miksi niin? Eik� ole se v�h�inen omaisuus, joka on t�ss� kodissa,
eik� huone, jossa asumme, ole sinulle kuuluvaa? Sin� olet itse sanonut,
ett� se on ostettu sinun perinn�ll�si. Tahdotko sin� sitte olla ilman
sanan valtaa huoneessasi? Etk� sin� voi sanoa: min� tahdon, ja sen pit��
tapahtuman, niinkuin min� tahdon, aivan niinkuin is�kin sanoo? Eik�
kaikki ne rahat, jotka ovat tuhlatut Rudolfin kasvatukseen ja
huvituksiin, ole juuri olleet sinun omaisuuttasi. Mink�t�hden et sitte
voi uhrata v�h�ist� osaa siit� tytt�resi kasvatukseen?
-- Rakas, lapsukainen! Kuinka voit sin� puhua noin ymm�rt�m�tt�m�sti?
Sin� tied�t aivan hyvin, ett� is� kaikki hallitsee. Eih�n minulla, vaimo
kuin olen, ole mit��n oikeutta p��tt�� siit� v�h�st�, mik� meill� on.
Samoin is� yksin p��tt�� lapsistakin, niinkauan kuin he ovat alaik�iset.
-- Kurjaa! huoahti Gerda. Mutta Rudolf, h�n on t�ysi-ik�inen, h�n,
lis�si h�n kovemmalla ��nenpainolla, ja h�nen tahdostaan riiputte te
siis molemmat.
-- Sin� olet �reiss�si, Gerda! Kuitenkin t�ytyy minun antaa t�ll�
hetkell� sinulle anteeksi.
Rouva Ivarsson vaipui muutamaksi minuuttia ajatuksiinsa, k�si tytt�ren
hartioilla. Sanat, ett� poika muka hallitsisi vanhempia, olivat h�nelle
katkeraa totuutta.
-- Lapsi! sanoi h�n viimein, vet�en tyt�rt� luoksensa. Min� olen tekev�
sinun puolestasi kaikki, mik� on minun voimassani, vaikka siit� tulisi
riita is�si kanssa, niin raskaalta kuin se tuntuukin minusta. Minun
t�hteni ei pid� olla sinulla syyt� valituksiin. Ja vaikka en
onnistuisikaan saamaan toivomuksiasi t�yt�nt��n, niin �lk��mme
kuitenkaan menett�k� rohkeutta. Eth�n sin� oikeastaan kadota mit��n,
vaikka sin� v�h�n odotatkin. Sin� olet viel� hyvin nuori ja omistat koko
joukon tietoja ja aina voit enemm�n kehitt�� niit�. Kaikki pojat eiv�t
suorita ylioppilastutkintoa sinun ij�ll�si. Min� ajattelin: voihan tulla
parempia aikoja. Jos on p�ivi�, kyll� keinojakin.
Is� voi kuolla ja silloin saamme me vapaan vallan!
T�m� ajatus lensi nopeasti kuin salama l�pi Gerdan sielun. Samassa
silm�nr�p�yksess� karkoitti h�n kuitenkin tuon kammottavan tuumansa, ja
anteeksiantamuksen huokaus p��si h�nelt� huomaamattansa Jumalan puoleen.
Tosiaankin saattaa usein ihmismieleen juolahtaa mit� kummallisimpia
vihan tunteita paraita yst�vi�kin vastaan, mutta se tapahtuu
tavallisesti vaan �rtyneess� mielentilassa. Kumpikin on vakuutettu
olevansa oikeassa. Keness� siis vika? Toisessa tai molemmissa.
-- Mink�t�hden sin� istut pime�ss�, oma yst�v�iseni? kysyi rouva
Ivarsson. Sytyt� lamppusi, kuivaa kyyneleesi, tytt�ni! ja ota kirjasi ja
lue. Kyll� kaikki viel� muuttuu hyv�ksi. Min� uskon, ett� is� my�ntyy,
kuin meill� vaan on k�rsiv�llisyytt�.
Gerda totteli. H�n sytytti lamppunsa ja koetti n�ytt�� rauhalliselta,
joka kuitenkin oli vaikeaa, sill� itku tahtoi v�kisinkin tulla.
-- Se on hyvin kummallista, sanoi h�n lamppua sytytt�ess��n, ett� niin
yksinkertainen ja luonnollinen asia kuin lasten halu saada sivistyst�
voi vaikuttaa taistelua ja riitaa heid�n ja vanhempain kesken. Se ei
olisi ihmeellist�, jos is� olisi sellainen henkil�, joka yleens�
halveksisi ja vastustaisi lastensa hengenviljelyst�, kuten monet
vanhemmat tekev�t, mutta t�m�h�n olisi valmis uhraamaan, en tied� mit�
kaikkia, Rudolfin kasvatukseen. Mutta min�, min� se en ansaitse
pienint�k��n uhrausta, vaikka minulla on yht� hyv� p�� kuin
Rudolfillakin, niin, ehk� parempikin, -- ja tuhannen kertaa suurempi
halu tieteisin kuin h�nell�, -- ja miksi t�m� v��ryys? Niin, sent�hden,
ett� min� olen -- tytt�.
Neitonen puristi huulensa yhteen, ja h�nen syd�mmens� oli katkeruutta
t�ynn�ns�.
�iti katseli h�nt� surullisesti.
-- Ei! sanoi h�n itsekseen. T�m� ei k�y laatuun. T�st� pit�� tulla
loppu.
H�n pyyhk�si hiukset tytt�rens� otsalta, suuteli h�nt� poskelle ja j�tti
huoneen, johon Gerda j�i synkkiin mietteisiins� kumaraisiin kirjansa
yli, k��nt�m�tt� siit� lehte�k��n. Viimein nosti h�n p��ns� ripe�sti.
H�n n�ytti tehneen jonkun p��t�ksen. Otti p�yt�laatikostaan
postipaperi-arkin ja alkoi kirjoittaa kirjett�. H�n ilmoitti
yst�v�tt�rellens�, Ruotsiin, synk�t toiveensa, puhui lujasta aikeestaan,
olla rohkeuttaan kadottamatta ja lupasi pian seuraavassa kirjeess� antaa
tietoja yst�v�tt�relleen asiain laidasta.
Previous Page
| Next Page
|
|