Ennen ja nykyään 1 by Hanna Ongelin


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Next Page

Page 0

The Project Gutenberg EBook of Ennen ja nykyään 1, by Hanna Ongelin

This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or
re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
with this eBook or online at www.gutenberg.net


Title: Ennen ja nykyään 1
Kuvauksia naisen elämästä

Author: Hanna Ongelin

Release Date: June 4, 2005 [EBook #15988]

Language: Finnish

Character set encoding: ISO-8859-1

*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ENNEN JA NYKYÄÄN 1 ***




Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm.





ENNEN JA NYKYÄÄN.

KUVAUKSIA NAISEN ELÄMÄSTÄ.


Kirjoittanut
Hanna Ongelin.


Suomennos.


I.


Ensimmäisen kerran julkaistu 1886.




Ennen.


Liedellä leimusi nuotio, hohteellaan valaisten kallisarvoiset aseet,
koristetut hopealla, kullalla ja jalokivillä, saaliit kaukaisista
maista; tuossa ne nyt riippuivat korkean tuvan seinillä välkähdellen
valkeaa paisteessa. Perärahilla istui vanha, paljon matkaillut
viikinkiuros kertoelemassa talonväelle matkoistaan ja urotöistään
vierailla mailla. Rahilla hänen vieressään istui kolme nuorta, uljasta
soturia, komeita nuorukaisia. Ne olivat hänen nuorimmat, ainoat elossa
olevat poikansa; kolme vanhinta oli näet kaatunut viikinkitaistelussa.
-- Niinkuin tulenloiste välähteli seinillä olevista miekoista ja
kilvistä, niin säteilivät myös nuorukaisten silmät vanhuksen kertoessa
suurista kaukaisista meritaisteluista, joissa hän oli otellut seitsemää
tummakiharaista etelänmiestä vastaan ja lyönyt kaikki seitsemän
kuoliaaksi laivan kannelle. Ulkona vyörytteli meri ukkosen kaltaisella
kuminalla aaltojansa rantaa vastaan, ja syysmyrsky jyskytteli tuimilla
iskuillaan tuvan raskasta ovea. Tuuli hohisi savutorvessa, ja valkea
liedellä leiskusi. Mutta soturi kohotti äänensä ja sen kaiku voitti
meren pauhun ja myrskyn kohinan. Kertomus oli loppunut. Hän löi
miekanlappeen tammipöytään ja loi silmäyksen ylistuvan oveen. Hiljaista
oli salissa. Vanhan uroon tylyt kasvonjuonteet kävivät tylymmiksi
kärsimättömyydestä. Hän nykäistä hivahutti pitkää valkeaa partaansa, ja
vihastunut katse välähti hänen silmistään. Ylisten ovi avautui vihdoin,
ja korkeavartaloinen neitonen astui kynnykselle. Hän oli komeasti
puettu, hopeakoriste kaulalla ja käsivarressa ja kalisarvoinen vyö
kultahela-veitsineen vyötäisillä.

-- Mitäs tärkeää tehtävää nyt on neitosella, kuin ei joudu enään
kuulemaan isän kutsumusta? kysäsi vanhus äänellä niin peljättävällä,
että kaikki miehet huoneessa vaalenivat ja vilkaisivat hämmästyksellä
neitoon, joka oli rohjennut antaa syytä sellaiseen nuhteesen.

Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Mon 13th Oct 2008, 6:59