|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 33
Vaali alkoi �kki� tarkata vanhuksen puhetta. "Tahtoiko h�n ostaa minut?
Sanoitko niin?" kysyi h�n kiivaasti.
"Tahtoi, lapsi, tahtoi! Sellainen mielet�n houkkio! Sanoi er��n frankin
karillejoutuneesta laivasta tahtovan sinut omaksensa. Kyll�p� kai!
Kuulin orjien tuolla sis�ll� kertovan tuon kaiken."
Vaalin kasvot olivat auringon valaiseman j�rven kaltaiset, jonka
jok'ikinen laine loistoa heijastaa, mutta �kki� peitt�v�t pilvet p�iv�n
silm�n ja synkkin�, tummina hyrskyv�t j�lleen j�rven aallot.
"Kas noin! Noin sinun tulee loistaa! Nyt olet kaunis! Ei, lapsi, el�
uudelleen surullista katsetta kasvoillesi p��st�! Huomenna, kun sinut
vied��n Seraljiin, tulee sinun ottaa tuo kaunis katsanto!"
"Huomenna? Huomennako jo?"
"Niin. H�nen armonsa Pasha pyysi minua ilmoittamaan siit� sinulle ja
k�ski minua koristamaan sinua mit� kauneimmin. No, no, el�h�n nyt siit�
niin hirve�sti h�t��nny! K�y nyt levolle, ett� huomenna sitten olet
kukoistava!"
Mutta ei etsinyt unessa uutta loistetta Vaalin silm�, ei sit� edes
kyyneleet virkist�neet. Levottomasti heittelihe nuori neito
vuoteellansa, jossa olisi uinua pit�nyt. "_H�n_ kehoitti minua
rukoilemaan. Mutta voi! Onhan Profeetta itse sen niin s��t�nyt.
Rikottaisiinko _h�nen_ lakiansa naisen t�hden, joka on luotu vain miehen
huviksi ja jonka onni tai onnettomuus ei mit��n merkitse? Is�ni, is�ni,
etk� saata tytt�resi huutoa kuulla? -- Oi ei! Is�nih�n on minut rahasta
my�nyt! �iti, sin�h�n rakastit pient� tytt��si! Oi ei, oi ei! Ei
h�nk��n, jos voisikin, tahtoisi minua vapauttaa! H�n iloitsisi
onnestani. Veli, s� uljas, nuori veljeni, sin� vapauden puolesta
taisteleva sotilas, auta Vaali raukkaa! Oi ei, ei! Sin� olet jalo
sotilas, Vaali vain poloinen tytt�parka, jonka t�ytyy kuolla, voi, mutta
joka ei kuitenkaan saa kuolla! Miksi sai Vaali kauneutta? Ei itsens�
iloksi, rakastettunsa riemuksi! Mutta onhan kauneus Vaalin oma. Eik�
Vaali voi sit� h�vitt��? Mutta voi! _H�n_ ei v�litt�isi rumasta! Vaali
l�hetet��n orjakauppaan, my�d��n jonkun k�yh�n miehen orjattareksi, saa
raataa ja raskaassa ty�ss� uurastaa! Mutta kenties! _H�nh�n_ etsii
Vaalia. Eih�n h�n rumaa Vaalia rakastaa saata, mutta h�n on h�nt�
s��liv�, h�n ostaa ehk� Vaalin orjattareksi kauniille naiselle, jonka
valitsee vaimoksensa h�n, joka tahtoo rakastaa ainoastaan yht�. Vaali
saisi h�nen vaimoansa palvella, h�nt� koristaa, ilahuttaa h�nen mielt��n
yst�v�llisell�, huomaavalla palveluksellaan ja _h�n_ iloitsisi siit�."
Oli aamu. Fatmen oli saatettava Vaali kylpyyn.
"Fatme, muistatko v�kev�� nestett�, jolla kiillotit vaskiheloja tuolla
ja joka, kun siit� singahti pisara sormelleni, poltti siihen haavan,
josta sanoit ainaisen arven j��v�n? Voitko hankkia mulle sit�?"
"Mit� Vaali sill�?" kysyi kummastellen Fatme.
"K�ytt�m�ll� sit� kylvyss� teen ihoni hienoksi. Olet ylist�nyt hipi�ni
sametinkaltaista lienteytt�. Nyt kuulit salaisuuden, jonka kautta sen
sellaiseksi saan. Mutta et saa hiiskua siit� kellek��n."
"Herra, ihana orjattaresi on musta," sanoi orja astuessaan Murad Pashan
luo.
"Mustako? -- Mit� loruat, sin� koiransiki�?"
"H�n on peseytynyt sill� �ljyll�, jolla kiillotamme metalleja." Orja
vaikeni, mutta huomatessaan herransa vihan alkavan kuohua niin kovasti,
ett� pelk�si siin� paikassa saavansa viestist�ns� selk�saunan, lis�si
h�n: "Mutta Hekim Muhammed Effendi sanoo, ett� �ljyn saa pestyksi pois."
"Mit� valehtelet, koira?"
"Menehtyk��n palvelijasi, jos valehtelee! Hekim tapasi vanhan Fatmen,
kun t�m� oli viem�ss� �ljy� Vaalille, ja, viisas kun on, arvasi h�n
orjattarella olevan jotakin pahaa mieless� ja vaihtoi v�kev�n hapon
v�rj��v��n �ljyyn, joka tosin kovasti kirvelt�� ihoa, mutta jota saattaa
toisella nesteell� pest� pois."
Pasha istahti takaisin sohvalle, jolta h�mm�styksess��n oli kavahtanut
pystyyn. "Allah, Allah! Mokomakin kiukkuinen ilki�! Luuleeko h�n
maksaneeni 30,000 piasteria sit� varten, ett� h�n saisi kauneutensa
turmella? Sellainen petturi! Tahtoo varastaa minulta kauneutensa, josta
olen niin kalliin hinnan maksanut! Tahtoo peijata multa omaisuuteni!
Kuten sanoin, eiv�tk� naiset ole enemm�n el�imi�, kuin ihmisi�? Onko
heill� v�hint�k��n k�sityst� oikeasta ja v��r�st�? Ei. Elukoita he ovat,
pahempia, kuin elukat. Herrani Sultaanin parran kautta, v�hemm�st�kin
sit� saattaa raivostua. Mutta mit�p� h�nelle voin? Jos h�nt�
rankaisutan, itkee h�n ja turmelee silm�ins� loiston. Kiitt�m�t�n! Enk�
ole tuottanut h�nelle niin komeita pukuja, ett� olisivat itse
Sultaanitar Walideelle soveltuneet? Enk� ole antanut tarjota h�nelle
sek� sokerihilloa, ett� sokerileivoksia? Mutta sellaiset he ovat, tunnen
heid�t, kavalia ja kiitt�m�tt�mi� ovat."
Previous Page
| Next Page
|
|