Kuvauksia ja unelmia by Fredrika Runeberg


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 2

Niin mua koissa kasvatettiin, kuin olisin ollut poika ja olinkin vain
tytt� raukka. Nyt t�ytyy l�hte�ni pois miehen palvelijaksi. Hyv�sti,
herttainen koti!"

Taas kumarsi Aikyn kierolle Samojeediile niin syv��n, ett� otsansa
kosketti lattiaa.

"Sin�, herrani, Aikynin valtija, ell�s poloista muserra, vaikka sen
sallisikin valtasi. El� palvelijatartasi halveksi. Suo h�nen kasvoissasi
n�hd� lempe� is�nt�. El� ole Aikynille ankara, el� h�nelle haastele,
kuin hangelle haastelee lumimyrsky. Ei niin viisasta, ett'ei erehtyisi,
mutta parhaan kykyns� mukaan tahtoo Aikyn toimia. El� vihastu, jos
vastaasi rikkoisin."

P�ivi� kului. Muukalainen seurasi mukaan Mirganin kyl��n ja viipyi
siell� monien telttojen keskuudessa. H�n oppi Samojeedein kielt� ja
kuuli, kuinka mies puhui Aikynille, kuin hangelle haastelee lumimyrsky.
H�n n�ki Aikynin tekev�n ty�t� ahkerammin kuin orja. Mutta ei koskaan
saanut h�n kokea edes sen vertaa yst�v�llisyytt� kuin orja.

Muukalainen sanoi miehelle: "Ole vaimollesi lempe�! El� hennolle
olennolle s�lyt� ty�t�, joka olisi itsellesikin liian raskasta. Kohtele
h�nt� yst�v�llisesti. H�n on ihminen, kuten sin�kin."

"Olisinko ottanut vaimon ja kalliisti maksanut h�nest� kolmekymment�
poroa, ellen olisi tahtonut veden-ja puunkantajaa ja askareitten
toimittajaa?" Sitten heitti Mirgan Aikynille j�rsityn luun. "Tuoss'on,
koska herra puolestasi puhuu. Muuten olisit saanut olla rimatta viel�
p�iv�n. -- Vaimoko ihminen? Hyi, saastainen elukka!"

Muukalainen virkkoi Aikynille hangella: "Syd�nt�ni kirvelee n�hdess�ni
sinua, noin nuorta ja soreata, pidett�v�n pahemmin kuin orjaa."

Lempe�sti nosti Aikyn silm�ns� ja katsahti muukalaiseen: "Vieras, oletko
vaimosta syntynyt"? Eik� omassa maassasi ole naisia, koska minua s��lit?
Eih�n oloni ole muitten naisten oloa tukalampi. Sellainenhan on
kohtalomme."

"On kotimaassani naisia, mutta he ovat toki ihmisi�. Tule, Aikyn, seuraa
minua! Vien sinut kotimaahani, sin� opetat mulle Samojeedein kielen
oikein perin pohjin ja vaikka sinun siell�kin t�ytyisi palvelemalla
elatuksesi ansaita, ei sinua ainakaan r��k�tt�isi."

Vakavasti vastasi Aikyn: "Vaikeata on k�rsi� r��kk�yst�. Heikon naisen
pehmyt iho kaihtii keih��nter�ll� piirtelemist�. H�nen sielunsa
s�ps�ht�� aina ankaraa sanaa. Mutta se tulee siit�, ett� h�n on heikko,
ett� h�n on huono. _Num_ on h�net sellaiseksi tehnyt. Ei saa poro
valittaa, ett� ihminen sit� pieksee, ei saa pyy valittaa, ett� sit�
satimeen pyydet��n, eik� saa vaimokaan valittaa, ett� h�n on orja. Niin
on s��detty. Onhan Mirgan minut kalliisti ostanut. Eik� h�n saata
teurastaa poroansa, eik� h�n saata koiraansa ly�d�, eik� h�nell� ole
oikeutta tehd� ostetulla omaisuudellaan mit� vain tahtoo? Ei Aikyn ole
varas. Ei h�n aijo pett�� Mirgania ja vied� pois Mirganin ostamaa
vaimoa.

Tahtooko vieras vied� mukanaan jonkun, joka opettaa h�nt� puhumaan
Samojeedein kielt�? Aikynin kotona on poika, pyyd� h�nt� tulemaan. H�n
tulee mielell��n, sill� komein kohtalo olisi h�nest� nyt vain hangella
makaavan tunturihiiren arvoinen. H�n l�htee minne tahdot, h�n on mennyt
mies. Sen j�lkeen kuin Aikyn my�tiin on h�nest� yhdentekev��, kuinka
kurjaksi el�m�ns� k�y. Mutta sinun kanssasi h�n l�htee, sill� olet ollut
Aikynille yst�v�llinen."

Kaksi kertaa oli telttoja siirretty ja muukalainen tuli uudelleen
Mirganin kyl��n. H�n oli nyt matkalla kotimaahansa takaisin ja mukanansa
oli nuori Samojeedi Aikynin kodista.

Taas muukalaisen syd�nt� ahdisti, kun h�n n�ki Aikynin k�rsiv�n. H�n
huomasi hennon varren t�yteen uurretuksi keih��npiirt�mi� arpia, n�ki
kalpeat, kuopalle laihtuneet posket, kumaran k�ynnin. Orjana h�n oli
n�hnyt vaimon olevan kaikkialla, miss� oli samoillut, mutta kuitenkin
liikutti h�nt� enimmin Aikynin kohtalo.

Porot seisoivat jo valjaissa, kohta oli l�hdett�v�. Mirgan oli
mets�st�m�ss�. "Tule, Aikyn! Maksan Mirganille kolmekymment� poroa
lunnaiksi sinusta, niin p��set vapaaksi. Osto-orjansa olet, etk�
vaimonsa. Tule, Aikyn! Yst�v�si, nuorukainen, seuraa minua. Kotimaassani
opit tuntemaan Jumalan, siell� tulet nuoruutesiyst�v�n vaimoksi, siell�
tulet ihmiseksi."

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Sat 28th Dec 2024, 6:37