|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 13
Mutta y� kuluu edelleen ja hento, vain leikkiin ja leikki� seuraavaan
suloiseen lepoon tottunut kukka herpoaa ja kalpenee. Alheidi tahtoo
Salikilta salata v�symyst��n, h�n pysyttelee viel� pystyss�, vaikka
horjuen. Salaman nopeudella hypp�� silloin Salik ratsunsa sel�st�,
"Rient�k��, etsik��, olisiko mahdollista l�yt�� l�hde! K�ymme lep��m��n,
vaikka tuhannet vainolaiset kintereill�mme olisi! Alheidi, v�hinkin
vaaleuden vivahdus kasvoillasi, pieninkin silm�isi s�ihkynt�� himment�v�
pilvi koskee minuun kipe�mmin, kuin koskaan Shahin tikarit!"
L�ytyip� l�heisyydess� l�hde. Sinne kantoi Salik k�sivarsillansa
Alheidin ja, polvistuen h�nen viereens�, virvoitti h�n h�nt� viile�ll�
vedell�.
Mutta vainolaiset eiv�t olleet j�ljilt� eksyneet. Taivaanrannalle
ilmestyi kiilt�v� keih�srivi.
"El� pelk��, Alheidi! Sinun t�htesi on voitto meid�n!"
"Ratsun selk��n joka mies! Taistoon Alheidin puolesta! Jokainen, joka
l�hestyy h�nen lepoansa h�iritsem��n, on kuoleman oma!"
Nopeasti riensi ratsujoukko yli kent�n. Alheidi yksin j�i levottomana
l�hteen luo. Er�maassa vallitsi ��nett�myys, mutta �kki� h�iritsi
hiljaisuutta taistelevain kime�t huudot. Pian n�ki Alheidi poisp�in
rient�vi�, pakenevia parvia, mutta l�hdett� l�hestyi hiljaa ratsastaen
muutamia harvoja miehi�. Ket� kuljettavat he keskell�ns�? Salik Sardar
Khaania, jonka he tuovat haavoittuneena taistelusta.
"Alheidi, nyt olet meid�n, olemme ajaneet heid�t pakoon. Ennenkuin he
ehtiv�t l�hett�� uusia vainoojia j�lkeemme, olemme turvassa vuoriemme
v�liss�, oman kansani keskuudessa."
Seuraavan p�iv�n aamu valkeni ja Salik makasi nyt omassa teltassansa,
koristetulla vuoteellansa. H�nen haavansa tummeni, kuume poltti h�nen
veress�ns�. Vaieten ja huolissaan kulkivat h�nen sotilaansa ymp�ri,
sill� he huomasivat haavat kuolettaviksi.
Silloin astui teltan ovelle vanha vaimo. "Antakaa tilaa viisaalle, joka
paljon tiet�� ja mahtaa!" Vaimo pys�htyi Alheidin eteen, joka surren
istui sairaan vieress�. Verkalleen, tuskin kuuluvalla ��nell�, sanoi
vanhus: "Er�maassa, kahden tunnin matkan p��ss� t��lt� kasvaa puu. Kun
kaunis nainen keskip�iv�n hetkell� sen oksia taittaa, vuotaa siit�
balsamia, joka heti parantaa raudan viat, mutta viimeisen tunnin matkan
t�ytyy naisen astua yksin." Alheidi nousi nopeasti. Hiljaa hiipi h�n
teltasta. Vanhus seurasi h�nt�.
"Saatatko minua ensimm�isen tunnin matkan? Osotatko mulle tien?"
"Eik� kukoistavain puutarhain nuori, hento k�ynn�s pelk�� yksin
er�maassa liitelemist�?"
"�iti, onhan Salik sairas. Rient�k��mme, jotta ennen p�iv�llishetke�
ehtisin saada teht�v�ni toimitetuksi!"
Seuraavan p�iv�n aamu oli k�siss� ja riemulla tervehti Alheidi aurinkoa,
sill� Salikilla ei en��n ollut mit��n tuskia ja haavat olivat melkein
terveet.
"Oi, Alheidi! Sieluni vapisee ajatellessani sinun uskaltaneesi menn�
yksin er�maahan. Olisithan sin�, joka olet mulle henke�ni kalliimpi,
voinut joutua petojen saaliiksi."
Kuukausia oli kulunut. Silloin tuli er��n� p�iv�n� Abbas Salikin luo,
varustettuna kuin pitemm�lle matkalle.
"No, Abbas," virkkoi Salik yst�v�llisesti, "minne aijot, kun en min� ole
siit� kuullut, sin�, uskollinen toverini, joka et koskaan ole minua
j�tt�nyt?"
"L�hden Ispahaniin."
"Jalopeurain luolaan l�hdet. Tuskin lie tauonnut h�yry�m�st� er�maassa
kaatuneiden Shahin miesten veri."
"Tuskin olisi jalopeura odottanut meid�n tuloamme h�nen luolaansa,
ell'ei, kuten tied�t, h�nen sotilastensa p��mies olisi kertonut
tuhonneensa meid�t kaikki, meid�n murhattuamme ensin tyt�n, taistelun
aiheen. Mies rakasti henke�ns�, siksi h�n l�htikin pakoon. Mutta
vaikk'ei h�n olisi niin sanonutkaan, niin eip� Salik Sardar Khaan aina
ole aristellut l�hesty� leijonaa, vaikka sen omassa luolassakin."
Previous Page
| Next Page
|
|