|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 12
Shahi kysyi, mik� oli h�t�n� ja Zaida vastasi kiihkein kyynelin: "Eik�
tuskan katkerin neste syd�meni maljaa t�ytt�isi, kun n�en herraani ja
kuningastani n�in h�v�ist�v�n? Katso! Er�maita samoavat rosvot ovat
t�n��n rohjenneet tunkeutua aina pyh�n kaupunkisi porttien edustalle ja
ovat ry�st�neet kotoansa pois sukulaiseni, ihanan Alheidin. Kuningas,
jos saatat sellaisen h�v�istyksen anteeksi-antaa, niin ell�s en��n anna
kasvosi loistaa haaremin porttien sis�ll�, sill� naisesi eiv�t
kyynelilt� niiden valoa n�kisi!" Ja taaskin vuodatti h�n kyynelvirran.
Shahin k�skyst� astui nyt sis�lle haaremin katsontamies, Hojar Bashi.
"Kuka oli vasta ry�stetty Alheidi?" kysyi kuningas.
"Oi herra, h�n oli ihanin aarre. Palvelijallesi oli onnistunut l�yt��
t�m� jalokivi naisten joukossa ja h�n oli jo m��r�tty sit� ylenpalttista
onnea nauttimaan, ett� olisi saanut haaremiasi koristaa. Kaunis h�n oli,
kuin hohtava t�ysikuu, ihana, kuni hehkuva aamurusko. Ainoastaan
ensitulevaan uuteen kuuhun saakka aikoi h�nen is�ns� pit�� h�nt�
luonaan, valmistaaksensa h�nt� arvokkaasti onneansa vastaan-ottamaan."
Nyt astui sis�lle p��visiiri, jonka Shahi oli kutsuttanut luoksensa.
"Sadratsan," lausui Shahi ankarasti h�nelle, "kelvoton palvelija, miksi
et ilmoita minulle, miten p��kaupunkiani h�v�ist��n? Rosvot uskaltavat
tunkeutua aina sen porttien edustalle asti."
Sadratsan heitt�ytyi kasvoillensa maahan, kosketti otsallansa lattiaa ja
sanoi:
"Allah on suuri. Kuninkaan valta kest�� ijankaikkisesti. Kukapa voisi
viisaudessa ja tarkkan�k�isyydess� h�nelle vertoja vet��? Sallikoon
kuningas armonsa auringon paistaa halvan orjansa ylitse, joka on sy�nyt
tuhkaa ja jonka tarkkaavaisuuden silm� on nukkunut, jotta h�n on
velvollisuutensa laiminly�nyt."
"No niin. Jos ennen aamurukouksen julistusta olet tuonut neidon takaisin
ja tuhonnut rohkean rosvon koko joukkoinensa, niin tahdon sinua
armahtaa. H�nen p��ns� olkoon oman p��si lunnaana!"
Pehme�ll�, sametinnukkaisella nurmikolla l�hteen partaalla lep�si
Alheidi. V�h�n loitompana nukkui tumma sotilasparvi, jota y�ss� tuskin
n�kik��n. Kukin makasi satuloidun hevosensa vieress�. Miehist� valvoi
ainoastaan Salik.
"Alheidi, armahin, huomenna saavumme omaisteni luo. Hetken lepo t�ytyy
minun suoda miehille ja hevosillekin, he eiv�t muuten kest�isi. Miten et
sitten sin�, hento sulotar, olisi uupunut? Miksi et tahdo uinua? Ja
kuitenkin hennon tuskin pyyt�� sinua sit� tekem��n, sill� enh�n silloin
saisi n�hd� silm�isi s�ihkynt��, en kuulla ��nesi sulosointua!"
"En saata. Niin outo on mieleni, niin monta ajatusta p��ss�ni risteilee,
enk� kuitenkaan voi ajatella muuta, kuin yht�, -- ett� olen sinut
tavannut."
"Kaipaat ehk� kotisi pehmeit� patjoja".
"En koskaan ole lev�nnyt niin pehmeill� patjoilla, kuin t�m� nurmi!"
�kki� hyp�hti er�s nukkujista pystyyn, mutta laskeutui heti korva maata
vasten kuuntelemaan. Salik huomasi sen ja tuli tarkkaavaksi.
Mies nousi pian ja tuli Salikin luo.
"Salik Sardar Khaan, etk� kuule hevoskavioiden kopsetta? Onko sinutkin
lumonnut nainen?"
Salikin silm�st� sinkosi salama y�h�n. "Abbas! Mutta sinuun en tahdo
suuttua!"
Sitten kumartui Salikkin maahan kuuntelemaan. "N�it� hevosia on monta.
Ne ovat varmaankin Shahin l�hett�m�t meit� takaa-ajamaan. Emme saa
saattaa Alheidia vaaraan."
H�n vihelsi. Samassa silm�nr�p�yksess� olivat miehet ratsujensa sel�ss�.
"Er�maahan, ��neti, varovasti, kuin v�ijyv� tiikeri, mutta nopeasti,
kuin siivek�s lintu!"
Suhina s�v�hti kautta vuorten, kiit�vi� varjoja vilahti yli tanteren.
Keveit� pilvi�k� yli kedon liiteli? Hiljainen y�tuuliko se henk�ili?
Mutta taivaankansi oli kirkas, tummansininen, eik� liikkunut lehte�
puissa sen l�hteen reunalla, jonka luona Alheidi vast'ik��n oli
lev�nnyt. Ja nyt ovat varjotkin kadonneet ja hiljaista, ��net�nt� ja
h�m�r�� on pienen l�hteen ymp�rill� kaikki.
Previous Page
| Next Page
|
|