|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 4
VALDEMAR: Juuri sit� tarkoitan.
MARTTA: Ja luulet, ett� voisin olla onnellinen, jos vaan koettaisin
olla ajattelematta, ajattelematta, ajattelematta! (Takoo nyrkill�
p��h�ns�.)
VALDEMAR: Ihan varmaan. Soitat vaan ahkerasti.
MARTTA: Ja mit�p� jos todella olisit oikeassa! Jospa vaan tiet�isin
varmaan, ett� se on niin ... min� voisin olla ��rett�m�n ahkera ... ja
olisin todella onnellinen... (Menee vasemmalle.)
(Kohta alkaa vasemmalta kuulua hartaita sormiharjoituksia
pianolla.)
ROUVA VALTANEN (puoleksi itsekseen, ajatuksissaan): Aina vaan samat ja
samat keskustelut! (Huokaa): Kun ymm�rt�isi ... (Vie kahvitarjottimen
pois vasemmalle).
LEENA: Kyll� minusta vaan on niin, ettei kaikki ty� sittenk��n ole aina
hyv��, joka eteen pannaan, vaan toista voi tehd� ilomielin, toinen taas
ihan y�k�tt��.
UUNO: Y�k�tt��k� sinua pankkity�?
LEENA: Noh...
VALDEMAR: Sit� asiaa et sin� Leena kulta viel� voi oikein arvostella.
UUNO: Minusta Leena on arvostellut asian oikein.
VALDEMAR: Te kaksi olette aina samaa mielt�.
LEENA: Valdemar, pahoitinko?...
UUNO (kiihke�sti): �l� nyt vaan luovu mielipiteest�si!
VALDEMAR: Ihminen saa usein luvan luopua mielipiteest��n. Ei pid� aina
olla niin varma. Asioilla voi olla monta puolta. Muuten jos jokaisella
pit�� v�ltt�m�tt� olla oma mielipiteens�--voi pian k�yd� niin, ett�
koko yhdysel�m� tulee heid�n v�lill��n mahdottomaksi.
LEENA (huolissaan): Kas niin, arvasinhan, ett� olit pahoittunut.
UUNO: Pysy vaan omassasi, Leena!
LEENA (pyrkien sovittamaan): Rakas Valdemar...
VALDEMAR: Ei, ei, ei. Tahdon kerrankin puhua sinun kanssasi totisesti
t�st� asiasta. Olen suoraan sanoen saanut kyllikseni t�st� ikuisesta,
kuolettavasta jankutuksesta. Enk� voi ajatella, ett� nyt viel� minunkin
avioliitossani sama erimielisyys tulisi uudistumaan. Min� en voi, min�
en tahdo, min� en kest� sit�.
UUNO (varottaen Leenaa heltym�st�): Leena!
VALDEMAR: Otan is�lt� vastaan koko liikkeemme, ja sanon nyt kerta
kaikkiaan, ett� katson kunnian-asiakseni suurentaa omaisuutemme
vaikkapa kymmenkertaiseksi. Sit�varten tarvitsen intoa, tarmoa, hyv��
mielt�, niin, ja eritt�inkin--rauhaa, kotirauhaa. Sent�hden sanon
sinulle suoraan: mieti tarkkaan, ennenkuin otamme ratkaisevan askeleen.
LEENA: �Otamme ratkaisevan askeleen�--kun olemme jo kahdesti
kuulutetut!
UUNO (halveksivasti): Kuulutetut!
VALDEMAR: Se ei tee mit��n. Viel� voi hyvin peruuttaa. Ja jos
mielipiteest� luopuminen sinulle on jotakin mahdotonta, niin--sanon sen
ilman mit��n katkeruutta--on todella parempi...
LEENA (kyyneleet silmiss�): Mutta Valdemar--!
UUNO (pettyneen�): Ah!
VALDEMAR (heltyen): No niin, niin, Leena, meit� ei erota en�� mik��n,
me kaksi kuulumme toisillemme...
UUNO (katkeralla moitteella): Leena, Leena!
Previous Page
| Next Page
|
|