|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 39
TUNTEMATON: Viimeiset sanasi olivat: �rakasta vieraita niinkuin minua
rakastit�,--olisiko sinulla jotain viel� t�rke�mp��?
�ITI: Ei kyll�, mutta--mutta--
TUNTEMATON: Jos jotain viel� sanoisit, unohtaisi h�n ehk� t�m�n
t�rkeimm�n.
�ITI: Ah, sin� olet minut voittanut. Kaikki syyt olet minulta
riist�nyt, antautuneena seison edess�si.--Ota siis minut! En jaksa
en��. T�ss� olen! (Peitt�� silm�ns� k�siin): Miss� on viikatteesi? Tee
pian mink� teet.
TUNTEMATON: Viikatteeni on niit� varten, joita en ole saanut
vapaaehtoisesti tulemaan.
�ITI ottaa k�det silmilt��n, katsoo ihmetellen, kirkastuvasti
Tuntemattomaan, joka on avannut sylins�: Jos vaan uskaltaisin--! Oletko
sin� kylm� niinkuin sanotaan? Onko kaikki tuo valkea j��t�! Varros kun
katson kerran suoraan silmiisi.--Totisesti olet sin� niinkuin
miesvainajani,--sin� olet... T�m� on sinun Paavalisi! Sin� rakastat
minun Paavaliani,--sin� olet minun l�mmin, l�mmin el�m�ni--!
Heitt�ytyy ojennetuin k�sin kuoleman syliin.
T�ysi pimeys.
Aamun valkeneminen.
�ITI makaa liikkumattomana vuoteessaan, peitteen alla, sel�ll��n, k�det
ristiss� rinnan p��ll�.
PAAVALI nukkuu entisess� asennossaan korituolin luona.
Kuuluu vasemmalla kuinka avain pannaan lukkoon ja ovi hiljaa
avataan. V�h�ist� kolinaa, niinkuin ky�kkitoimissa oltaessa.
AUTTAJA-MATAMI astuu varovasti varpaisillaan k�yden sis�lle, k�dess�
maitokannu ja vihanneksilla t�ytetty torikori, jotka asettaa
ovensuuhun. Katsoo ymp�rilleen, tulee sisemm�s: Nukkuvatko molemmat.
Menee yh� varpaisillaan ikkunoille, avaa uutimet niin ett� aurinko
paistaa sis��n, muodostaen kukkainvarjot lattialle. Nostaa pois h�kin
p��ll� olevan vaatteen: Tyi-tyi, pikku lintu ... onhan aamu, her�� jo!
Lintu alkaa hypell� ja p��stell� yksin�isi� viserryksi�. Matami menee
uunin luo, panee puut pes��n, sytytt��, puhaltaa tuleen, viipyy kunnes
kuuluu iloinen palon r�tin� ja kohina. Nousee, korjaa lampun ja
rohtopullot p�yd�lt�, jonka nostaa syrjemm�s ja kattaa valkealla
liinalla. Katsahtaa �itiin: Herranen aika kuinka kalpea! L�hestyy
vuodetta, koskettaa hiljaa �idin k�tt�: Kylm�! Hyi kuinka s�ik�hdin!
Her�tt�en: Rouva! rouva!--Siunatkoon!--Kuollut!--Paavali! Paavali!
ettek� kuule?--Siin� se nukkuu ja oma �iti on kuollut!--Kuuletteko?
�itinne on kuollut!
PAAVALI unisena: Mit� sin� puhut?
MATAMI: �Mit� sin� puhut�! �itinne on kuollut!
PAAVALI: �iti kuollut? Minunko �itini?
MATAMI: Voi poika raukkaa! Katsokaa itse.
PAAVALI ottaa molemmin k�sin p��st�ns�, niinkuin kootakseen
ajatuksensa, k��ntyy p�in �iti� ja hy�kk�� mielett�m�n� h�nt�
her�ttelem��n, pudistellen ja hellitellen: �iti kulta, pikku �iti
kulta, her�� jo, her��th�n? Raivokkaasti matamille: Se ei ole totta!
Valehtelet! Valehtelet! Tuskaisesti rukoillen, hyvin nopeasti: Meneth�n
tohtoria hakemaan, meneth�n tohtoria hakemaan, meneth�n viipym�tt�,
mene joutuin, joutuin, joutuin! Viimeinen �joutuin� kohoo j�lleen
raivoksi: Ah!
MATAMI: Mit� t�ss� en�� tohtori auttaa! Ettek� n�e itse: syd�n ei en��
ly�, rinta ei hengit�. Tunnustelkaa: h�n jo kylmenee.
PAAVALI: Ei, ei, ei, ei! Hy�kk�� mielett�m�n� eri paikkoihin huonetta,
ik��nkuin hakien. Eteisess� h�n selailee vaatenauloissa riippuvia
p��llysvaatteita: H�n ei ole l�htenyt.
MATAMI: Siunatkoon tuota poikaa! H�n on j�rjilt�ns�! Puoleksi s��lien
ja puoleksi nuhdellen: Saako noin malttiansa menett��? Ensi kertaako
tapahtuu ett� ihminen kuolee! Pit�isi jo toki olla v�h�n
ymm�rt�v�isempi.
Previous Page
| Next Page
|
|