Hiljaisuudessa by Arvid Järnefelt


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 38

TUNTEMATON: Katariina, ei ole kenk��n tehnyt sinun kanssasi sopimusta
el�m�si pituudesta.

�ITI: Sopimusta? Min� en tahdo kuolla, ymm�rr�ttek�?!

TUNTEMATON: Se syy ei kelpaa. Luulin sinulla olleen jotain p�tev�mp��.

�ITI: Ik��nkuin te minun syit�ni kuulisitte!

TUNTEMATON: Sano sent��n.

�ITI: Syit�! Ha-ha--niit� on tuhansia. Mik� lapsellinen puhe! Syit�!

TUNTEMATON: Sano joku.

�ITI: �Syit�!� �Syit�!� Olenko min� mik��n ik�kulu, ett� minun pit�isi
jo kuolla?!

TUNTEMATON: Muutamat kuolevat jo lapsenakin. Tuo ei ole mik��n syy.
Mutta--lieneek� sinulla syit� ollenkaan. Tule, Katariina!

�ITI h�diss��n: Voi, uskokaa minua, p��ni on vaan satunnaisesti niin
sekaisin,--en voi mit��n ajatella. Tietysti, tietysti minulla on syit�,
t�ll� hetkell� vaan kuin suotta en voi keksi�. Voi minua!

TUNTEMATON: Mene syd�mmeesi, sano suoraan.

�ITI rukoilevasti, ojennetuin k�sin, sitten polvillaan: Eik� ihmistahto
ole teille mik��n syy? Mekin ihmiset joskus s��list� j�t�mme kukan
taittamatta, ettek� te?--Armoa min� rukoilen sinulta. Sin� olet henki,
etk� siis voi n�hd�, kuinka sieluni kaikki voimat k�rjistyv�t ja
ojentuvat sinua kohden janoiseksi rukoukseksi: �l� katkaise
el�m�ni lankaa, �l� sammuta silmieni valoa! Sinun j�isess�
johdonmukaisuudessasi t�ytyy sent��n olla joku sopukka, jossa l�mmin
syd�n sykkii,--joka palavan rukoukseni kuulee. Jos sin� oikeutta
rakastat, olet sin� varmaan my�s hyv�,--osaat helty�, etk� osaakin?
osaathan? Tied�t mit� kyynel on, mit� ihmissurun mittaamaton syvyys,--
sin� hyv�, sin� hell�,--annathan, annathan minun el��? annathan?

TUNTEMATON vaikenee niinkuin yh� kysyisi p�tev�mpi� syyt�.

�ITI: Voi minua! Aivoni, aivoni, miksi kiell�tte minulta palvelustanne
t�rkeimm�ll� hetkell�!

TUNTEMATON: Katariina, sin� tuskailet. Tiesith�n sin�, ett� kerran--
ennen tai my�hemmin--t�m� hetki kuitenkin tulee. Eik� ole yhdentekev��
milloin?

�ITI: Yhdentekev��! Ah, nyt autoit itse minut j�ljille! Juoksee
korituolin luo, osottaa k�dell��n nukkuvaan Paavaliin: T�ss�! T�ss� on
minun syyni, sin� armoton, sin� s��lim�t�n, kylm� kuolema! T�ss�!

TUNTEMATON: Se kuuluu joltakin.

�ITI: Niin, eik� totta, se kuuluu joltakin. Mit�p� min� itsest�ni!
mutta h�nt� en voi j�tt��. H�nen t�htens� minun t�ytyy el��.

TUNTEMATON: Katariina, sin� olet h�nen t�htens� valmis kaikkeen. Se on
hyv� kuulla.

�ITI toivehikkaasti: Saan siis el��?

TUNTEMATON: Mutta jospa h�nenkin t�htens� sinun olisi kaikkein paras
juuri nyt, t�ll� hetkell�...

�ITI purasee huuleensa.

TUNTEMATON: Jospa min� tarvitsisin sinua juuri h�nt� varten...

�ITI: Niin----jos h�nt� varten...

TUNTEMATON: Tule, Katariina!

�ITI s�ps�ht��: Nytk� heti? Salli minun viel� viimeisen kerran puhua
h�nen kanssaan.

TUNTEMATON: Min� johdan sinut sinne miss� saat puhua h�nelle ensim�isen
kerran! Min� johdan sinut h�neen itseens�!

�ITI: Niin, niin, min� annan h�nelle merkin olemisestani. Mutta
sent��nkin: salli suullani sanoa orvolle viel� viimeiset sanat el�m�n
pitk�lle taipalelle!

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Thu 15th Jan 2026, 0:49