|
Main
- books.jibble.org
My Books
- IRC Hacks
Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare
External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd
|
books.jibble.org
Previous Page
| Next Page
Page 26
Mutta pian h�n huomasikin, ett� se taas oli j�ttil�isaalto.
Samassa oli h�n selv�sti kuulevinaan jonkun toisesta veneest� ilkkuen
huutavan:
�Nyt viisihankainen kaatuu, Eljas!�
Aavistaen turmion tulevan virkkoi Eljas ��neen: �Jeesuksen nimeen� ja
k�ski sitte poikiaan veneen kaatuessa kaikin voimin pit�m��n kiinni
vaulovitsoista eik� hellitt�m��n ennenkuin vene taas oli noussut
aalloille.
H�n k�ski vanhemman pojan istumaan Berntin viereen, itse h�n piteli
nuorempaa vierell��n, silittelip� kerran salaa h�nen poskeaan ja katsoi,
ett� h�n piti lujasti kiinni vaulosta.
Vene ihan hautaantui kuohuihin, nousi sitte hitaasti keula edell� ja
kaatui.
Kun se taas uudelleen k�li yl�sp�in kohosi aalloille, kelluivat Eljas,
Bernt ja kaksitoistavuotias Martti vedess� pidellen kiinni
vaulavitsoista. Kolmas veljeksist� oli j��nyt aaltoihin.
Nyt oli ensiksi saatava vantit toiselta puolen katkaistuiksi, niin ettei
masto ly�d� jyskytt�isi veneen alla, vaan p��sisi kohoamaan sen sivulle,
ja sitten kapuiltava yl�s heilahtelevalle veneelle ja ly�t�v� tappi
sis��n p��st��kseen ilmaa virtaamaan ulos, niin ett� vene painuisi
syvemm�lle veteen ja siten paremmin pysyisi alallaan.
Kovien ponnistusten j�lkeen t�m� Eljakselle vihdoin onnistuikin, ja
p��sty��n ensin itse veneen k�lille h�n auttoi toisetkin sinne.
Siin� he nyt istuivat pitk�n� pime�n� talviy�n�, polvet ja k�det
kouristuksentapaisesti puristettuina vasten k�li�, jota aallot kerta
toisensa per�st� huuhtoivat.
Jo parin tunnin kuluttua kuoli Martti uupumuksesta ja liukui alas
mereen; is� oli koko ajan voimansa mukaan tukenut h�nt�.
He olivat kyll� useita kertoja koettaneet huutaa apua, mutta j�ttiv�t
sen siihen huomattuaan, ettei siit� mit��n hy�ty� ollut.
Kyyk�tt�ess��n siin� sitte kahden k�lill� sanoi Eljas Berntille
uskovansa, ett� h�nkin tulisi seuraamaan �iti�, mutta ett� h�n varmasti
toivoi Berntin pelastuvan, jos t�m� vain jaksaisi kest�� kuin mies.
Sitte h�n kertoi pojalleen meritursaasta, jota h�n kerran oli pist�nyt
niskaan rautapiikkisell� atraimella ja kuinka t�m� nyt kosti h�nelle
eik� hellitt�nyt, ennenkuin asia oli kuitattu.
Yhdeks�n tienoissa aamulla alkoi p�iv� h�m�r�sti sarastaa.
Silloin Eljas ojensi Berntille hopeakellonsa vitjoineen, jotka h�nen oli
t�ytynyt katkaista saadakseen kellon irti takkien alta.
H�n pysyi siin� viel� hetken, mutta p�iv�n valjetessa huomasi Bernt,
ett� is�n kasvot olivat kuolonkalpeat, tukka oli monesta kohdin
jakautunut, kuten kuoleman edell� usein k�y, ja k�sist� oli nahka
hankaantunut pois h�nen pit�ess��n kiinni k�list�.
Poika ymm�rsi nyt, ett� is�n loppu l�heni ja koetti mink� merenk�ynnilt�
saattoi p��st� h�nt� l�hemm�s tukeakseen h�nt�. Mutta kun Eljas t�m�n
huomasi, sanoi h�n: �Pid� vain lujasti kiinni, Bernt, Jeesuksen nimess�
menen min� �idin luokse�, ja n�in sanoen h�n heitt�ytyi taaksep�in
aaltoihin.
Kun meri on saanut saaliinsa, se, kuten jokainen haaksirikossa ollut
tiet��, v�h�ksi aikaa tyyntyy.
Berntin oli nyt helpompi pysy� k�lill�, ja p�iv� toi toivoa mukanaan.
Myrsky alkoi tyynty�, ja p�iv�n t�ydelleen valjetessa h�n luuli
tuntevansa seudut ymp�rill��n ja huomasikin olevansa kotirantansa,
Kvalholman edustalla.
H�n alkoi taasen huutaa apua, mutta parhaan toivonsa perusti h�n
kuitenkin virtaan, jonka h�n tiesi viev�n maihin er��n aaltoja murtavan
niemen kohdalta, miss� siten oli tyven vesi. Vene ajelehtikin yh�
l�hemm�s rantaa, ja lopulta h�n oli jo niin l�hell� saarta, ett� sivulla
uiva masto aaltojen noustessa ja laskiessa hankautui edestakaisin
kalliota vasten.
Previous Page
| Next Page
|
|