Kullankaivajat ja indiaanit by Mayne Reid


Main
- books.jibble.org



My Books
- IRC Hacks

Misc. Articles
- Meaning of Jibble
- M4 Su Doku
- Computer Scrapbooking
- Setting up Java
- Bootable Java
- Cookies in Java
- Dynamic Graphs
- Social Shakespeare

External Links
- Paul Mutton
- Jibble Photo Gallery
- Jibble Forums
- Google Landmarks
- Jibble Shop
- Free Books
- Intershot Ltd

books.jibble.org

Previous Page | Next Page

Page 61

Kun �sken tullut indiaanijoukko niin hitaasti kuin mahdollista oli
kulkenut kapeissa joukoissa meksikolaisten ohitse, ohjasi se tiens�
Zopiloten leiriin, jossa sit� tervehdittiin koko illan hurmaantuneella
riemastuksella.

Y�n tullen sytyttiv�t kojoteerot suuria tulia ja aavikon hiljaisuutta
h�iritsiv�t ainoastaan vahtimiesten kurkku��net.

Useimmat nukkuivat vuorella. Ainoastaan p��llik�t valvoivat sek� tusina
tarmokkaita miehi�, joitten luottamus Henry Tresillianiin ei ollut
loppunut ja joitten mielest� oli kestett�v� niin kauvan kuin suinkin,
ennenkuin tartuttiin h�t�keinoihin.

Kaksi heist� oli edellisen� y�n� toimittaneet yhden niist� uskomattoman
uskaliaita urot�it�, jotka melkein menev�t edemm�ksi kuin mit�
inhimilliseksi rohkeudeksi voipi kutsua.

He olivat kaksi Anguazin ja Barralin yst�v��, niitten kahden onnettoman
uhrin, josta jo olemme puhuneet.

He olivat havainneet, ett� indiaanein vahtimiehet olivat ositetut
kaksittain vissin v�limatkan p��h�n toisistaan vuoren juurella ja ett�
nuo kaksi viimeist�, jotka olivat kauvempana, voitiin yll�tt��, jos
laskeuduttiin alas samaa tiet� kuin Henry oli mennyt. He olivat
p��tt�neet, ett� n�m� kaksi vahtimiest�, niin pian kuin oli tullut y�,
saisivat maksaa molemman marttiiran kuoleman.

T�ss� tarkoituksessa olivat he suostuneet kolmen kullankaivajan kanssa,
joita oli salaisuuteen otettu, ett� n�m� hinaisivat heid�t alas
llanolle, niinkuin ennen nuoren Tresillianin. Kun he kerran olisivat
siell� alhaalla, oli heid�n aikomuksensa tehd� kierroksen vuoren ymp�ri
aivan vuoren sein�� my�ten veitsi hampaitten v�liss� ja
silm�nr�p�yst�k��n kadottamatta l�hett�� n�m� vahtimiehet, kumpainenkin
miehens�, toiseen maailmaan. Menestyminen oli riippuva heid�n
liikkeittens� nopeudesta.

Heill� oli kyll� mahdollisuus joutua kiinni ja l�yt�� varman kuoleman
t�ss� seikkailussa. Mutta silm� silm�st�, hammas hampaasta. Ja eik�
heill� ollut t�ysi vapaus ampua luoti otsaansa, jos ei seikka heille
luonnistuisi?

Kaikki meni niinkuin oli p��tetty. Verrattomalla ketteryydell� olivat he
upottaneet puukkonsa juurta my�ten l�himp�n� seisovien vahtimiesten
rintaan, ennenkuin n�m� olivat enn�tt�neet p��st�� ��nt�k��n ja sen
per�st� palanneet yht� nopeasti kuin olivat tulleetkin sek� antaneet
hinata itsens� yl�s vuorelle.

P�iv�n ensi koitossa n�kiv�t piiritetyt nuo kaksi vahtimiest�
liikkumattomina makaavan sel�ll��n sek� villijoukon ymp�r�im�n�, joka
oli samalla raivossaan ja h�mm�styneen� t�st� selitt�m�tt�m�st�
tapauksesta.

Villien huudosta huomasi don Estevan kohta, mit� oli tapahtunut, mutta
h�nelt� puuttui uskallusta k�yd� rankaisemaan t�t� liian rohkeata
rikosta sotakuria vastaan. H�n, niinkuin muutkin p��llik�t, ei ollut
asiasta tiet�vin��nk��n, mutta olisi mielell��n tahtonut puristaa
uskalikkojen k�si�. H�n pyysi gambusinoa est�m��n, ettei sellaista en��
uudistettaisi ja antoi asianomaisille viittauksia, ett� heid�n uroty�ns�
voisi johtaa siihen, ett� apakit l�yt�isiv�t tien, jota n�m� olivat
kulkeneet.

Anguaz ja Barral olivat kostetut, mutta asema ei ollut muuttunut. L�ytyi
kaksi indiaania v�hemm�n, siin� koko asia. Viel� l�ytyi tarpeeksi monta
korvaamaan n�it� ja v�hent�m��n linnoituksen puolustajien lukua, ellei
apua tulisi.

[Kuva: Anguaz ja Barral olivat kostetut.]

Yhdestoista p�iv� alkoi samalla yksitoikkoisuudella ja viel� suuremmalla
tuskalla kuin edellinen.

Mit� l�hemm�ksi tultiin sit� aikaa, joksi avuntuonti oli laskettu, sit�
k�rsim�tt�mimmiksi tulivat nuo kumpaisetkin vaihtoehdot: toiveet ja
pettyneet toiveet.

Robert Tresillianin ep�varmuus poikansa kohtalosta, ne synk�t
aavistukset, joilla t�m� ep�varmuus t�ytti h�nen ja h�nen kumppaliensa
sielun, ajoi heid�n k�rsim�tt�myytens� ja vihansa vimmaan saakka ja
jokainen ehdotti mit� mahdottomimpia tuumia.

Previous Page | Next Page


Books | Photos | Paul Mutton | Mon 22nd Dec 2025, 21:59